Tekstit

Näytetään tunnisteella -naiset merkityt tekstit.

Kielletty hedelmä / Liv Strömquist

Kuva
Liv Strömquist on ruotsalainen radioääni, feministi ja sarjakuvapiirtäjä. Hänen työnsä ovat samanaikaisesti vakavia ja humoristisia, niillä on vankka yhteiskunnallinen sanoma. Kielletty hedelmä  on ensimmäinen Strömquistilta suomennettu kokonainen albumi, mutta alkukielellä on saatavana useampiakin. Ruotsissa Strömquistin sarjakuvat ovat niittäneet kiitosta ja palkintoja. Albumin ensimmäinen osa on nimeltään Miehet, jotka ovat olleet liian kiinnostuneita siitä, jota tavataan kutsua naisen sukuelimeksi. Strömquist esittelee siinä seitsemän toinen toistaan uskomattomampaa historiallista tositarinaa, kukin oman aikansa lääketieteen huippukeksintöjä. Aloitusvuoron saavat anti-onania ja John Harvey Kellog (kyllä, sama mies keksi aamiaismurot). Kellogin ylevänä tavoitteena oli estää naisia koskettelemasta itseään ja keinoksi hän keksi syövyttävän karbolihapon. Sitä levitettiin klitoriksen päälle, ja jopa häipyivät epäpuhtaat mieliteot, naiset säästyivät kohtusyövältä, epilepsial...

Villa Vietin linnut / Kirsi Alaniva

Kuva
. Savukeidas tunnetaan lähinnä esseistä, runokirjoista ja muilta unohtuneiden klassikkojen käännöksistä. Nyt kustantamo laajentaa myös uuteen proosaan, ja ensimmäisenä julkaistaan turkulaisen toimittajan Kirsi Alanivan esikoisromaani Villa Vietin linnut. Teos voitti Turun yliopiston Luovan kirjoittamisen oppiaineen ja Savukeitaan yhdessä järjestämän käsikirjoituskilpailun viime talvena. Kirjan takaliepeessä kerrotaan Alanivan aloittaneen romaanin kirjoittamisen ruissalolaisen huvilan pihamaalla. Tunnelma on helppo aistia, voin kuvitella loppukesän täyteläisen kostean, hiljalleen viilenevän illan. Meren tuoksu on tuttu, mutta siinä on mukana myös jotain salaperäistä, jotain joka on tullut kaukaa merivirtojen mukana. Vanhojen tammien varjot venyvät pitkiksi ja tuuli suhisee rannan ruovikossa punoen tarinaa sille, joka haluaa kirjata sen muistiin. Ehkä hiukkasen tuossa romantisoin kirjoitusprosessia, mutta Villa Vietin lintujen vahva tunnelma on omiaan innoittamaan moiseen. Rom...

Parempaa väkeä / Sarah Waters

Kuva
Waters, Sarah: Parempaa väkeä The paying guests, suom. Helene Bützow Keltainen kirjasto 462 Tammi, 2015, 598 s. Champion Hillin hienostoalueella Lontoossa, yhdessä sen hiljalleen rapistuvista taloista tarjotaan vuokralle yläkerran huoneita. Vuokralaisten ottaminen on noloa mutta välttämätöntä. Perheen aikuinen tytär Frances on huolehtinut taloudesta parhaansa mukaan, mutta ilman lisätuloja hän ja äiti eivät tule enää toimeen. "Hän teki ostokset Strutton Groundin torikojuissa, kierteli myyjältä toiselle ennen ostopäätöstä, halusi varmistaa että oli varmasti kartoittanut halvimmat hinnat; lopulta hän hankki kolme rullaa ompelulankaa, kuusi paria kakkoslaadun silkkisukkia ja laatikollisen kynänteriä. Kävelymatka Vauxhallista oli tehnyt hänet nälkäiseksi, ja kun ostokset olivat laukussa, hän alkoi ajatella lounasta. Tällaisilla retkillä Frances söi usein National Galleryssa, Tate Galleryssa - jossakin sellaisessa paikassa, jossa kahvila oli niin täynnä, että siellä saattoi ti...

Jos lintu ei laula sinulle, laula sinä linnulle / Tiina Pystynen

Kuva
Pystynen, Tiina : Jos ei lintu laula sinulle, laula sinä linnulle WSOY, 2013, 89 s. : kuv. Tiina Pystynen on aina osannut laittaa ihanasti kampoihin vallitseville käsityksille naiseudesta, parisuhteesta, rakkaudesta ja monesta muutakin asiasta. Nyt lisämausteena naisen elämään on tullut vanheneminen. Ja kun Pystysen tapana on yleensäkin ollut vetää aihe auki pohjamutia myöten, päästään tässäkin heti siihen itseensä, kuolemanpelkoon.   Morituri te salutant! "Terveydenhoitaja kysyi ikääni. Muistelin, että se saattaisi olla 48.    Niinkö nuori?    Ei se täsmännyt. 53, ehdotin, mutta sekään ei pitänyt paikkaansa.   Onneksi muistin, että olen syntynyt vuonna -55. Laskekoon siitä!   Miten ihmeessä sitä ikänsä pystyisi muistamaan kun se joka vuosi vaihtuu?" Lainauksista saa vain kalpean aavistuksen siitä, miltä juttu kirjasta luettuna tuntuu. Tästä puuttuvat sekä kuvat että Pystysen fontti, Pikkutintti Bold, jonka vaikutus juttujen sävyyn j...

Kotiin / Helmi Kekkonen

Kuva
Kekkonen, Helmi : Kotiin  Avain, 2009, 128 s. Kirjoitin Helmi Kekkosen vuonna 2011 julkaistusta   Valinta -romaanista aiemmin , että se on pieni ja kaunis kirja, ja samaa haluan sanoa tästä esikoisena ilmestyneestä novellikokoelmastakin. Ja lisäksi haluan korostaa, että kun puhutaan kirjoista, luonnehdinta pieni ja kaunis tarkoittaa minulle jotain aivan erityisen hienoa. Kirja osui juuri nyt luettavaksi työtehtävien kautta. Ajattelin ensin lukaista siitä vain nopeasti pari novellia saadakseni vähän pohjaa luentoa taustoittavalle kirjailijaesittelylle jota olin tekemässä kirjaston verkkosivuille. Mutta kuinka ollakaan, kokoelma sujahti iltapäivällä laukkuuni kotiin vietäväksi, tahdoin lukea sen kokonaan! Novelleja on yhdeksän ja ne on kaikki nimetty päähenkilönsä mukaan. Ilonan, Annan ja Tomin, Aatoksen ja muidenkin tarinaa on kutakin luonnehdittu sisällysluettelossa yhdellä novellista poimitusta lauseella. Lauseet on valittu huolella ja ne vievät lukijan jo ensilehde...

Ruohonvihreää / Carol Shields

Kuva
Shields, Carol: Ruohonvihreää The box garden, suom. Hanna Tarkka Otavan kirjasto, 2012, 267 s. Pidän tavattomasti Carol Shieldsin tyylistä kirjoittaa. Teksti on samanaikaisesti älykästä ja leppoisaa, tasapainottelu syvällisten aiheiden ja kepeän kerronnan välillä taidokasta. Charleen on keski-ikäinen teinipojan yksinhuoltaja, runoilija, joka henkensä pitimiksi toimittaa entisen miehensä perustamaa kasvitieteellistä aikakauskirjaa. Mies on häipynyt omille teilleen jo kauan sitten, mutta Charleen-parka analysoi vieläkin menneitä tapahtumia ja miehen itsekästä käytöstä, koettaen ymmärtää syitä perheen hajoamiseen. Charleenin äiti on juuri toipunut rintasyövästä ja yllättäen ilmoittanut menevänsä naimisiin. Tyttären on vaikea kuvitella tiukkahuulista ja katkeraa äitiään morsiamena, mutta yhtäkaikki hän lähtee matkaan mantereen halki Vancouverista kohti Torontoa. Mukaan juhlimaan äidin uutta onnea lähtee myös miesystävä Eugene, jolla sattuu sopivasti olemaan työmatka samalle suun...

Kuplissa / Claire Castillon

Kuva
Kuplissa : novelleja / Claire Castillon Les bulles ; suomentanut Lotta Toivanen Gummerus, 2012, 167 s. Muutama vuosi sitten oli muotia puhua fragmenteista. En koskaan päässyt ihan tarkkaan selville mitä sanalla kirjallisuudessa tarkoitettiin, mutta näitä pikku novelleja lukiessa se palasi mieleen. Jutut ovat hyvin lyhyitä, usein vain parin sivun mittaisia. Otsikointi on tehty erisnimin ja tarinoissa kerrotaan kohdehenkilön elämästä jokin kapea siivu, hetki tai yksittäinen huomio. Tyyli on hirteisen hauska, Castillon täräyttää lukijaa aina uudesta suunnasta ja pääsee yllättämään monta kertaa. Kertoja selittää naama peruslukemilla mitä hulvattomimpia tarinoita toinen toisensa perästä. Ja yllättäen juuri tästä totisuudesta syntyy huumoria. Vaikka olisit kuinka tosikko, et voi näitä juttuja lukiessasi olla ajattelematta, ettei kaikkea sittenkään taida tarvita aina ottaa niin vakavasti! Pohjoismainen nainen voi nauraa näille tarinoille aika vapautuneesti, pilkka ei osu liian tark...

Jono

Kuva
Jono / Heidi Jaatinen Gummerus, 2011,217 s. Tarinan idea on upean hulvaton. Eräänä iltana kirjastonhoitaja Aina Kuluntalahti, villiinnyttyään ensin taiteilijapuolisonsa Aarnin udmurttilaisen jouhikon soitosta ja tultuaan sitten vielä täydellisesti tyydytetyksi, autuaana lausahtaa ; "Tänä kesänä minä annan kaikille, jotka tulevat pyytäneeksi". Tieto leviää kuin telepatian voimin ja pariskunnan portille alkaa kerääntyä miehiä jonoksi asti. Odotukset olivat korkealla kun olin tällaisesta alkuasetelmasta lukenut kirjan takakannesta, mutta niin sitten kuitenkin kävi, että kirjan paras idea olikin jo siinä! Miesjoukon alkaessa järjestäytyä elämään leirissään Ainan pihalla tapahtuu kyllä paljonkin kaikkea huvittavaa, mutta alun lennokkuuteen ei tarina enää yllä. Luin kirjailijan haastattelusta, että kyseessä on farssi nykyelämän yliseksualisoitumisesta. Se oli hyvä, että luin. Olin nimittäin siinä vaiheessa lukenut kirjaa suurinpiirtein puoleenväliin ja aika pihalla siitä m...

Hylynryöstäjä

Kuva
Hylynryöstäjä / Anna Jansson Inte ens det förflutna ; suomentanut Sanna Manninen Gummerus, 2009, 348 s. Gotlantilainen rikoskomisario Maria Wern alkaa saada uhkauksia  luvattuaan todistaa oikeudenkäynnissä rikospomo Adam Kossakin tuomitsemiseksi. Maria päättää viedä ensin lapsensa turvaan ja sitten itsekin piiloutua. Hän lähtee ystävättärensä Karinin kanssa Gotska Sandön saarelle, jossa järjestetään hieman outo, mutta juuri sopivaan aikaan sattuva ekologisen energiatasapainon kurssi. Saarelle lähtee kaikenkaikkiaan seitsemän naista. Tarkoituksena on etsiä  mielenrauhaa ja harmoniaa elämällä mahdollisimman yksinkertaisesti luonnon keskellä. Tavoite karkaa käsistä jo heti aluksi, kun naiset intoutuvat kokeilemaan löytämäänsä hullunkaalia. Joihinkin yrttisavut vaikuttavat yllättävän voimakkaasti ja saaresta kuullut kummitusjutut lähtevät laukkaan naisten mielissä. Luonnonvoimatkin ovat kurssilaisia vastaan; mereltä nousee hurja myrsky. Se katkaisee sähköt, riepottelee ...

Baarien nainen

Kuva
Jupu : baarien nainen / Johanna Tolonen  Sammakko, 2009, 94 s. Baarien nainen on kolmekymppinen jalat maassa elelevä typykkä. Nuoruus on mukavasti pitkittynyt sinkkuillessa, aika kuluu tyttökavereiden kanssa baareissa ja eksentristen sukulaisten luona näiden aivoituksia  ihmetellessä. Jupun jutut ovat samanaikaisesti kepeitä ja ihmeen tosia. Osa stripeistä on melko arkipäiväisiä, mutta toteamuksiltaan silti toimivia. Ja on joukossa myös aivan upeita oivalluksia sekä ihanan nolostuttavia paljastuksia naisen elämästä. Ei näytä olevan  baarielämä muuten paljon muuttunut parinkymmenen vuoden aikana, ainoastaan tyttöjen sanavalmius taitaa olla ilahduttavasti nousussa! Jupun piirrostyyli on aika yksinkertainen, lapsenomainen. En ole kauhean innostunut siitä, että naiset piirretään pikkutytöiksi, mutta täytyy myöntää, että ratkaisu sopii aika mainiosti juttujen sisältöön. Ja vaikkei Jupu mikään loistava piirtäjä olisikaan, ilmeet ja eleet hän kyllä tavoittaa hi...

Yömatkat

Kuva
Yömatkat / Juuli Niemi Otava, 2010, 90 s. Miten Raista tuli rai? Missä vaiheessa hän kadotti rain ja rain? Lapsena kaikki kolme olivat vielä tallella, kuvissa kädet ristissä rinnan päällä, jäätelöä lentänyt leuasta otsaan, rapatessa roiskuu Tässä mä oon! ... Miten Raista tuli taas rai? No etsimällä vain. Löytyi suku, löytyi perhe, ystävät ja suurin erhe. Ja että hylätessäsi unet et koskaan tiedä minne menet. Runoissa puhuu nuori nainen. Äiti on jo jäänyt taakse eikä omia lapsia vielä ole. Hän on Rai, RaiRai tai jopa RaiRaiRai, joka aavistaa paikkansa sukupolvien ketjussa, mutta ei halua ottaa sitä vastaan, ei ainakaan vielä. Lapsuuden varmuus on kadonnut ja sitä pitää etsiä vielä muutaman kapinan kautta, vielä muutamasta vieraasta maasta, vielä muutamasta miehestä. Juuli Niemen runot ovat puheenomaisia ja tavallaan niitä on helppo lukea, mutta paikoitellen lauseiden merkitykset jäävät melko hämäriksi. Ehkä yllättävät rinnastukset ja nopeat loikat asiasta toi...

Naispatsaita

Kuva
Naispatsaita / Sirpa Kyyrönen Otava, 2010, 59 s. Sirpa Kyyrösen runojen kieli virtaa ja solisee raikkaasti ja runot herättävät monenlaisia ajatuksia. Mieleen maalautuvat kuvat ovat uusia ja kauniita, vaikka lempeän pinnan alta usein työntyykin esiin yllättävä roso; sairaus, suru tai muu julma tosiseikka. Mukana on muutama proosaruno. Niiden rytmiä en yleensä voi sietää, mutta näissä sisältö kuitenkin korvasi muodon puutteita niin hyvin, että tulivat nieltyä ikäänkuin siinä sivussa. Hassua, että kokoelman nimi on naispatsaita, sillä patsaista ei ole kyse, vaan elävistä naisista. Patsastelu jää taustalle luomaan terävää kontrastia aitoon ja todelliseen. ... "ihosi, hengityksesi, keuhkorakkulat, hiustukkojesi saarivaltiot kylpyhuoneen lattialla, huomiset aamut ja kirjoista kasatut yöpöydät, henkilöhahmojen rintalastat ja verkostoituvat sanat: planeetat ovat pieniä kun mittakaava on yhden suhde onneen." Lueskelin kriitikoiden arvioi...

Mahdollisten maailmojen paikka

Kuva
Mahdollisten maailmojen paikka / Tiina Piilola  Atena, 2010, 244 s. Taas jää perinnöksi vanha talo muistoineen, tällä kertaa ei huvila mutta pieni pirtti kumminkin. Ulla on alunperin Kaarin mummon ystävä, ainoa jonka kanssa mummo "saattoi puhua muustakin kuin lehmien poikimisísta tai viljan kylvöajasta." ”En tiedä, minkä ikäinen olin, kun seisoin ensimmäistä kertaa mummon kanssa Ullan ketokukkia lainehtivalla pihalla, mutta muistan, että minua jännitti. Olin kuullut vaarin sanovan, että Ulla oli höperö: tanssi yksin pihalla ja puhui itsekseen. Petyin, kun hän näyttikin aivan tavalliselta, suunnilleen mummoni ikäiseltä naiselta – paitsi että hän oli hoikka. Hän avasi keksipaketin ja lantrasi kannuun kaupan mehua yllään sininen, valkoisin apiloin koristeltu esiliina. Kun hän kumartui kaatamaan mehua laseihin, huomasin, että löysä nuttura oli kiinnitetty kalanmallisella soljella, jossa oli pieniä turkoosinsinisiä kiviä.” Kun Ulla sairastuu syöpään ja kuole...

Kuolema ja nuori rakastaja

Kuolema ja nuori rakastaja : kolme kertomusta / Eeva Kilpi WSOY, 1986 164 s. Muuttuminen Filosofian maisteri Anna Huovilainen päättää hylätä väitöskirjatyönsä. Työ on ollut valmisteilla jo useamman vuoden. Äkkiä, erään aivan onnistuneen seminaarimatkan jälkeen, Annaan iskee voimakas halu päästä eroon koko aiheesta. Päätöstä seuraa huimaava vapaudentunne; parvi linnunpoikasia pyrähtää lentoon tien pientareelta ja autoon tulvii avoimesta ikkunasta milloin kypsyvän ohran, milloin auringossa paahtuvan suon tuoksu . Erakko Saaralla on ikää, mutta hän haluaa silti asua yksin vanhassa pirtissä keskellä metsää. Hän kulkee metsässä vain polkuja pitkin, valokuvaa ystäviään perhosia ja miettii sitä, kuinka tärkeää ihmisen olisi elää sopusoinnussa luonnon kanssa, sitä mahdollisimman vähän tuhoten. Saara ei kaipaa seuraa, mutta pojan perhe on hänelle tärkeä. Reinon pieni tytär Paula saa Saaran tuntemaan voimakkaasti, että vaikka hän ei koskaan oikein osannut olla äiti, nyt...

Kengitetyn eläimen jäljet

Kuva
Kengitetyn eläimen jäljet / Kristiina Wallin Tammi, 2005, 83 s. "Eksyminen on tehty niin kovin vaikeaksi.... ...Turha kuvitellakkaan           millimetripaperia kyllä riittää                     maailman reunan yli.   Silti joskus, kun istuu joessa ajelehtivalle penkille ja leikkaa           paperinukkeja, saattaa vastavirtaan soutaa jänis, joka tarjoaa keittoa           ja ruisleipää. Näyttää, kuinka horisontin saa katoamaan ja katulamput          sihahtamaan veteen." Kristiina Wallinin esikoisrunokokoelman kieli on myyttistä ja visuaalista. Mielikuvat ovat toisinaan sadunomaisen kauniita, toisinaan lähentelevät ruumiillisuudessaan groteskia. Runojen tarinoissa on yllättäviä käänt...