Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2011.

Matka kuvien taakse

Kuva
Matka kuvien taakse / Francesca Marciano
The end of manners ; suomentanut Irmeli Ruuska
WSOY, 2010, 239 s.

Taitavasti toteutettu, hienostunut lukuromaani. Mukana on paljon erilaisia aineksia, ristivetoakin, mutta lopputulemaksi jää kuitenkin yhtenäinen kertomus jonka viesti on selkeä. Kahden kulttuurin törmätessä totuuksia on vaikeaa löytää, mutta yrittäminenkin voi olla palkitsevaa.

Maria Galante on italiainen valokuvaaja, joka on niittänyt mainetta kantaaottavilla valokuvillaan. Pari viimeistä vuotta maailman tuskaan väsynyt Maria on keskittynyt kuvaamaan hiljalleen nahistuvia herkkuja gourmet -lehtiin, mutta kun tarjous lähteä Kabuliin juttumatkalle tulee, hän omaksikin hämmästyksekseen suostuu. Matkaseuraksi tarjoutuu mielenkiintoinen ja itsetietoinen naistoimittaja Imo Glass. Tarkoituksena on tehdä reportaasi itsemurhayrityksistä, jotka yleistyvät Afganistanin maaseudulla itseään vuosikymmeniä vanhempien miesten vaimoiksi naitettujen nuorten naisten keskuudessa.

Kirja on jaett…

Yömatkat

Kuva
Yömatkat / Juuli Niemi
Otava, 2010, 90 s.

Miten Raista tuli rai?
Missä vaiheessa hän kadotti rain ja rain?
Lapsena kaikki kolme olivat vielä tallella,
kuvissa kädet ristissä rinnan päällä,

jäätelöä lentänyt leuasta otsaan,
rapatessa roiskuu
Tässä mä oon!
...

Miten Raista tuli taas rai?
No etsimällä vain.
Löytyi suku, löytyi perhe, ystävät ja suurin erhe.
Ja että hylätessäsi unet
et koskaan tiedä minne menet.

Runoissa puhuu nuori nainen. Äiti on jo jäänyt taakse eikä omia lapsia vielä ole. Hän on Rai, RaiRai tai jopa RaiRaiRai, joka aavistaa paikkansa sukupolvien ketjussa, mutta ei halua ottaa sitä vastaan, ei ainakaan vielä.

Lapsuuden varmuus on kadonnut ja sitä pitää etsiä vielä muutaman kapinan kautta, vielä muutamasta vieraasta maasta, vielä muutamasta miehestä.

Juuli Niemen runot ovat puheenomaisia ja tavallaan niitä on helppo lukea, mutta paikoitellen lauseiden merkitykset jäävät melko hämäriksi. Ehkä yllättävät rinnastukset ja nopeat loikat asiasta toiseen voisivat olla omiaan pistämää…

Polte

Kuva
Polte / Ian McEwan
Solar ; suomentanut Juhani Lindholm
Otava, 2010, 383 s.

Ihanaa, tätä lukiessa nauroin välillä ääneen! Tutustuminen Nobel-palkittuun häntäheikkiin Michael Beardiin on aluksi vähän kiusallista, mutta kun tapahtumat pääsevät kunnolla käyntiin, meno on hulvatonta. Kirjan puolivälissä kertomus tuntuu ajoittain hieman hajoavan, mutta lopun totaalikatastrofi kokoaan taas satiirin teräväksi.

Beard on matemaattisesti huippuälykäs tunneköyhä hedonisti. Kilvoittelu fysiikan alalla on iän myötä korvautunut tavoitteeksi saada säännöllisesti herkullista sapuskaa syötäväksi ja uusi nainen naitavaksi. Kun viides vaimo sitten saa tarpeekseen ja antaa Beardin maistaa omaa lääkettään, mustasukkaisuus paljastaa professorin pikkumaisuuden koko noloudessaan.

Juuri kun kaikki näyttäisi olevan menetetty, Beardille tarjoutuu loistava tilaisuus päästä yhtä aikaa eroon vaimon molemmista rakastajista. Ensimmäinen, Beardin amanuessi, kuolee tapaturmaisesti Beardin kotona ja toisen Beard lavas…

Naispatsaita

Kuva
Naispatsaita / Sirpa Kyyrönen
Otava, 2010, 59 s.

Sirpa Kyyrösen runojen kieli virtaa ja solisee raikkaasti ja runot herättävät monenlaisia ajatuksia. Mieleen maalautuvat kuvat ovat uusia ja kauniita, vaikka lempeän pinnan alta usein työntyykin esiin yllättävä roso; sairaus, suru tai muu julma tosiseikka.

Mukana on muutama proosaruno. Niiden rytmiä en yleensä voi sietää, mutta näissä sisältö kuitenkin korvasi muodon puutteita niin hyvin, että tulivat nieltyä ikäänkuin siinä sivussa.

Hassua, että kokoelman nimi on naispatsaita, sillä patsaista ei ole kyse, vaan elävistä naisista. Patsastelu jää taustalle luomaan terävää kontrastia aitoon ja todelliseen.
..."ihosi, hengityksesi, keuhkorakkulat,hiustukkojesi saarivaltiot kylpyhuoneen lattialla,huomiset aamut ja kirjoista kasatut yöpöydät,henkilöhahmojen rintalastat ja verkostoituvat sanat: planeetat ovat pieniä kun mittakaava on yhden suhde onneen."
Lueskelin kriitikoiden arvioita kokoelmasta ja alkoi vaivata se, kuinka kaikki m…

Mahdollisten maailmojen paikka

Kuva
Mahdollisten maailmojen paikka / Tiina Piilola
 Atena, 2010, 244 s.

Taas jää perinnöksi vanha talo muistoineen, tällä kertaa ei huvila mutta pieni pirtti kumminkin. Ulla on alunperin Kaarin mummon ystävä, ainoa jonka kanssa mummo "saattoi puhua muustakin kuin lehmien poikimisísta tai viljan kylvöajasta."

”En tiedä, minkä ikäinen olin, kun seisoin ensimmäistä kertaa mummon kanssa Ullan ketokukkia lainehtivalla pihalla, mutta muistan, että minua jännitti. Olin kuullut vaarin sanovan, että Ulla oli höperö: tanssi yksin pihalla ja puhui itsekseen. Petyin, kun hän näyttikin aivan tavalliselta, suunnilleen mummoni ikäiseltä naiselta – paitsi että hän oli hoikka. Hän avasi keksipaketin ja lantrasi kannuun kaupan mehua yllään sininen, valkoisin apiloin koristeltu esiliina. Kun hän kumartui kaatamaan mehua laseihin, huomasin, että löysä nuttura oli kiinnitetty kalanmallisella soljella, jossa oli pieniä turkoosinsinisiä kiviä.”

Kun Ulla sairastuu syöpään ja kuolee, Kaari lähtee yksin p…

Älä kysy yöltä

Kuva
Älä kysy yöltä / Amos Oz
Al tagidi lailah ; englanninkielisestä laitoksesta Don't call it night suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen
Tammi, 2010, 281 s.

Katselin äsken muiden arvioita juuri lukemastani ja ihmettelin, että onko ollenkaan kyseessä sama teos! Aika mielenkiintoista, miten erilaisiin asioihin samassa kirjassa voi kiinnittää huomiota. Toisaalta, onhan se tiedossa, että kukin suodattaa ympäristöään omista lähtökohdistaan, haalii haluamaansa informaatiota ja takertuu aina samoihin kipupisteisiin.

Maailmankirjojen Riitta Vaismaan mielestä teosta "voi lukea myös poliittisena ajatteluna". Minua kiinnosti päästä kerrankin eläytymään käsittämättömän vaikeaan, jo pari ikuisuutta kestäneeseen konfliktiin yksilön näkökulmasta. Otsikkoja poliittisten johtajien epäonnistuneista neuvotteluista on ollut uutisissa niin kauan kuin muistan, en juurikaan jaksa tavata niitä juttuja enää. Tämä kertomus vahvistaa ajatusta siitä, ettei kukaan kestä elää jatkuvassa pelossa. Vaikka …