Kirjamuistikirja

Korkea-aho, Kaj: Paha kirja Onda boken, suom. Laura Beck Otava, 2015, 317 s. Paha kirja , miten upea nimi romaanille! Ja takakannessa vielä verenkarvaisin kirjaimin: Älä lue tätä kirjaa tai joudut helvettiin! Kyllähän vähänkin uteliaalla mielenlaadulla varustetun lukijan on ihan pakko saada tietää, mistä tässä on kyse. Ja kysehän on vetävällä tyylillä kirjoitetusta jännittävästä tarinasta, jossa Åbo Akademin kirjallisuuden lehtori Mickel Granlund joutuu palaamaan menneisyyteen, jonka hän jo luuli jättäneensä ikuisiksi ajoiksi taakseen. Mutta nyt opiskelijat ovat saaneet selville, että Mickel on aikoinaan tutkinut pahamaineista käsikirjoitusta, jonka lukeminen on suistanut useita ihmisiä kuolemaan. Mickel hallitsi narratologian ja tunnisti ne kerrontatekniset elementit, jotka juuri nyt loivat saliin sähköisen tunnelman. Hän tunsi teoriat, jotka selittivät miten juoni punotaan synnyttämään jännitystä ja kiihtymystä. Hän tunsi useimmat diegeettiset niksit ja mimeettiset ...

Tiuraniemi, Siina: Kukkia Birgitalle Minerva, 2013, 256 s. Siina Tiuraniemen romaanin puitteet ovat ankeat, keskeisistä henkilöistä toinen on lievästi syrjäytynyt opiskelijanplanttu, toinen taas tylsistynyt vanhainkodin asukki. Kummallakaan ei ole juurikaan ystäviä mutta ongelmia sen sijaan on kosolti, niin rahan, alkoholin kuin kanssaihmistenkin kanssa tulee jatkuvasti vaikeuksia. Ja uskokaa tai älkää, tästä asetelmasta ponnistaa aivan hervottoman hauska tarina! Juonikin mutkittelee hupaisasti, mutta parasta kirjassa on Tiuraniemen kirjoitustyyli. Kirjan takakannessa hänen huumoriaan luonnehditaan osuvasti salaviisaaksi. Tarinointi on kepeää, mutta aivan kuin huomaamattaan kertoja tulee lausuneeksi melkoisen suorasukaisia totuuksia päin lukijan naamaa. Ihan noin vain vilpittömästi, kuten tässäkin, kun Miska ensimmäisen kerran, äitinsä käskystä, tulee katsomaan Birgitta-tätiään hoitokotiin: " - Miksi sinä tänne tulit? Teki mieli vastata, että sitä minä itsekin ihmettele...

Naimapuuhia / Jeffrey Eugenides The marriage plot ; suomentanut Arto Schroderus Otava, 2012, 607 s. Madeleine on opiskelijaneitonen jonka kirjahyllystä löytyy Edith Wartonin, Henry Jamesin, Dickensin ja George Eliotin teoksia, unohtamatta tietenkään Brontën sisaruksia ja Jane Austenia. Kandidaatintutkielman aiheeksi on jo valikoinut avioliittojuoni, kun Madeleine sattuman oikusta päättää osallistua myös Semiotiikka 211-kurssille. Melkein oikopäätä kirjoista tärkeimmäksi vaihtuu Barthesin Rakastuneen kielellä . Samalle kurssille on tullut myös Leonard. Hänen pääaineensa on biologia, mutta filosofian sivuaineet ovat saaneet hänet kiinnostumaan myös kielen teoriasta. Katseet alkavat kulkea luento- ja kirjastosalien läpi yhä kuumempina, eikä aikaakaan kun pariskunta viettää kaiken mahdollisen aikansa yhdessä. Kunnes eräällä kaikennielevän nautinnon hetkellä... " Käheällä äänellä, jota sävytti jokin muukin, vaaran aavistus, Madeleine sanoi: "Minä rakastan sinua." ...