Kirjamuistikirja

Kuva: Leo-setä / Flickr   Huikaisee tuo tieto, että Katja Kallion uuden romaanin päähenkilön esikuvana on todellinen henkilö, vuosina 1864 -1918 elänyt Amanda Fredrika Aaltonen! Tätä irtolaiselämää viettänyttä, Pariisin, Moskovan ja Hampurin kolunnutta ja lopulta Seilin mielisairaalaan päätynyttä nuorta naista kohtalontovereineen on tutkinut sosiologi Jutta Ahlbäck-Rehn , jonka väitöskirjasta Turun Sanomat teki pienen jutun sen esittämisen alla tammikuussa 2006. Tutkimisen mahdollistivat poikkeuksellisen laajat lääketieteelliset merkinnät, joita Seilissä tuona aikana hoidettavina olleista naisparoista tehtiin. Amandan diagnoosi oli insania epileptica menstrualis eli epileptinen kuukautishulluus . Jo nimityksestä on helppo päätellä, millaisesta ongelmasta on ollut kyse. Siitä en olisi niin varma, oliko kyseessä sairaus, mutta takuulla kuitenkin jotakin, joka aikalaisten mielestä oli varminta saada pois silmistä, elinikäiseen karkoitukseen entiselle spitaalisten saarelle Seilii...

Taidemysteeri jonka keskiössä on Albert Edelfeltin taulu, tapahtumapaikkoina Pariisi ja Ruissalo, eikö vaikutakin hyvältä? Varasin kirjan heti kun kuulin siitä ja viime viikolla sain sen vihdoin käsiini. Se tuli juuri sopivasti alkuviikosta ratkaisten samalla ongelman mitä lukea kirjaston ääneenlukupiirissä keskiviikkona. Esittelemme Rotundan ääneenlukupiirissä viikottain uusia suomalaisia romaaneja, kerromme vähän kirjailijoista ja kirjojen taustoista ja sitten luemme ääneen kirjan alusta. Yleensä meillä on mukana kaksi romaania joista tunnin aikana ehtii lukea parikymmentä sivua kummastakin. Nainen parvekkeella on kirje- tai oikeammin sähköpostiviestiromaani, mutta hyvin se soveltui ääneenluettavaksikin. Vähän takeltelin alussa osoitekenttiä lukiessani, mutta eivätköhän @-merkit viimeistään paljastaneet kuulijoillekin mistä oli kyse. Taustatietoakin oli kirjasta hyvin saatavissa, kuuntelin mm. Yle Areenasta ohjelman , jossa kirjailijat kertoivat, kuinka romaani alkoi syntyä oi...

Grémillon, Hélène: Uskottuni Le confident, suom. Anna-Maija Viitanen Otava, 2012, 268 s. Tässä kirjassa on vangitsevan mielenkiintoinen aihe ja kiehtova miljöö, mutta eipä sitten juuri muuta. Jännitys säilyy loppuun asti, vaikka kirjan rakenne vaihtelevine kirje- ja kerrontajaksoineen onkin hieman puuduttava. Kertomus lähtee liikkeelle Pariisissa vuonna 1975. Kustannustoimittajana työskentelevä neiti Camille Werner saa kirjeen salaperäiseltä Louisilta. Aluksi Camille epäilee Louisin olevan kekseliäs aloitteleva kirjailija, joka yrittää saada käsikirjoituksensa huomioiduksi näin erikoisella tavalla. Kun pitkiä kirjeitä tulee useampia, Camille huomaa niiden tarinassa tuttuja piirteitä. Louis kertoo Camillen omasta perheestä, toisen maailmansodan ja Pariisin miehityksen aikaan, juuri ennen Camillen syntymää. Kirjan jännite syntyy kolmiodraamasta, joka käynnistyy Camillen äidin Elisabethin ja isän Paulin lapsettomuudesta. Avuksi ongelmaan tarjoutuu Elisabethin nuori ja vähävarai...

Maailmanlopun tyttö / Virginie Despentes Apocalypse bébé, suom. Einari Aaltonen Like, 2012, 351 s. Despentesin tarina rynnii eteenpäin kuin pystypäinen amatsoni, aseistettuna ja ilman hymynhäivää. Huumoriakin kirjassa on, mutta se on niin kyynistä, että sen havaitsemiseen tarvitaan ainakin valmiutta, jos ei peräti halua. Aluksi tykitys miellytti, paljonkin. Lauseiden yksinkertaisuus ja tyly ilmaisutapa hykerrytti, mutta jossain vaiheessa tyyliin kuitenkin puutui. Raju juhlinta ja aggressiiviset seksikuvauksetkin alkoivat loppua kohden tuntua vähän liikaa teinimeiningiltä. Kaikkein eniten väsyin kuitenkin aluksi todella herkullisena pitämääni henkilökuvaukseen. Mukana on monipuolinen valikoima upean ronskein vedoin kuvattuja tyyppejä. Nimenomaan tyyppejä, joista kukin edustaa karrikoidusti juuri omaa lajiaan.  Kun henkilöitä kuitenkin luonnehditaan eniten sillä, miten he pukeutuvat ja miltä he näyttävät, ei kuvaus osuvuudestaan huolimatta jaksanut innostaa loppuun asti....