Kirjamuistikirja

Sjón: Poika nimeltä Kuukivi Mánasteinn, suom. Tuomas Kauko Like, 2014, 152 s. Mietin tuossa, että onko tämä kirja kuin kaunis runo vai kaunis kuin runo. Lienee kuitenkin aika samantekevää, mihin kohtaan sanat tässä lauseessa sijoittaa, kaipa kirja on yksinkertaisesti vain kaunis. Sen kuvat vangitsevat katsomaan ja teksti kulkee eteenpäin vastustamattomalla rytmillä. Poika nimeltä Kuukivi hohtaa tyyntä sisäsyntyistä valoa vasten tummaa taustaa; ruostetta, basalttia ja verta. Sjónin tavassa kertoa on jotain maagista, yksinkertaiset lauseet on ladattu täyteen odotusta. Kaikki tärkeä on koko ajan juuri tapahtumaisillaan. "Konehuoneeseen johtava portaikko on kuin kanava, joka kuljettaa happea liekehtivään uuniin. Poika tarraa kiinni kaiteeseen ja vastustelee voimaa, joka imee häntä puoleensa. Hän kumartuu taaksepäin niin, että on melkein vaakatasossa ja painaa jalkojaan askelmia vasten niin kuin maailma olisi kääntynyt ylösalaisin ja hän yrittäisi kävellä takaperin ylös porta...

Koskinen, Juha-Pekka: Ystäväni Rasputin : romaani WSOY, 2013, 355 s. Grigori Rasputinin asema Venäjän tsaariperheen neuvonantajana ja luottoparantajana vallankumouksen aattona on mielikuvitusta kiihottava aihe. Siis oliko Rasputin pyhä henkiparantaja vai ahne rietastelija? Koskisen romaani ei vahvista kumpaakaan huhua, vaan luo hullusta munkista vielä kolmannen, aikaisempaa hieman inhimillisemmän kuvan. Karismaattinen verenseisauttaja ja taitava poliittinen vehkeilijä näyttäytyy romaanissa myös viinaanmenevänä höperehtivänä ukkona, joka ei erota ystävää vihollisesta. Lähelle henkilöä ja hänen kohtaloaan päästään nuoren Vasilin avulla. Vasili on köyhä poika, jonka Rasputin nappaa oppipojakseen pyhiinvallusmatkan varrelta. Poika seuraa oppi-isäänsä joka paikkaan; Jerusalemista Pokrovskojeen, Tsarskoje Selosta Pietariin ja Pyhän kolminaisuuden kirkon kautta syrjäkatujen saunoihin. Ja näistä kaikista Vasili kertoo. Lukijan lisäksi tapahtumista on kiinnostunut myös Anna Vy...