perjantai 10. maaliskuuta 2017

Luovan kirjoittajan työkirja / John Gillard


Kirjoittaminen on nykyisin suosittu harrastus, päätellen siitä kuinka paljon erilaisia luovan kirjoittamisen oppaita julkaistaan. Niitä on mukava lueskella, mutta aika usein minulta jäävät niissä ehdotetut harjoitukset tekemättä. Aikeita kyllä on, mutta jotenkin se tekeminen silti unohtuu ja sitä huomaa kirjoittelevansa vaan niitä näitä, tai niitä samoja mitä ennenkin.

John Gillardin Luovan kirjoittajan työkirja on jotenkin jäntevämmän oloinen kuin tavanomaiset kirjoitusoppaat. Se jakautuu pariinkymmeneen osaan, joilla kullakin on oma kirjailijansa harjoittelijalle esikuvaksi. Kappaleet alkavat parisivuisella kirjailijaesittelyllä, joissa on mukana lyhyet elämäkertatiedot, pienet esittelyt pääteoksista ja kevyttä analyysia kirjailijan tyylistä. Kutakin kirjailijaesittelyä seuraa kolme harjoitusta, jotka on suunniteltu niin, että harjoittelija pääsee hyödyntämään juuri oppimiaan tyyliseikkoja. Aika innostavaa!

Esittelyt alkavat Virginia Woolfista ja etenevät mm. Kafkan, Hemingwayn ja Vonnegutin kautta kohti nykyaikaa. Suomennosta on täydennetty kahdella kotimaisella kirjailijalla, mukaan ovat päässeet Katja Kettu ja Anja Snellman.

Harjoitukset vaikuttavat helpoilta toteuttaa ja työkirjaan on varattu tilaa muistiinpanoille. Sekä esittelyt että harjoitukset näyttävät minusta sellaisilta, että ne soveltuisivat loistavasti esim. lukion kirjallisuuden opetukseen. Toki näitä itsekseenkin voi tehdä, mutta hyvän äikänmaikan syventävien tietojen ja keskustelun jälkeen harjoittelu olisi varmasti vielä antoisampaa.

Luovan kirjoittajan työkirjaan ovat tutustuneet myös TuijaUlla ja Maria.



Gillard, John: Luovan kirjoittajan työkirja :
20 kirjailijaa, 70 sormiharjoitusta

Creative Writer's Notebook :
20 Great Authors & 70 Writing Exercises,
suom. Urpu Strellman
Suomalaisten kirjailijoiden osuudet laatinut Jani Saxell
Art House 2017, 192 s.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Jäähyväiset sukuromaanille / Jusa Peltoniemi

.

Tarina alkaa sukutaulusta ja siitä, kuinka Höbackan suku todistettavasti mainitaan jo vanhassa testamentissa. Ja siitä se sitten jatkuu ilman sen kummempaa päätä tai häntää yli kolmesataa sivua. Aikajana venyy nykypäivään asti ja sillä liikutaan suvereenisti sinne tänne ja lisäksi edestakaisin. Poliittiset aatteet ja herätysliike antavat taustaa kerronnalle.

Miljöötä hallitsee Keski-Pohjanmaa, Peltoniemen kotiseutu, mutta Helsinkiin ja Leningradiinkin matkataan. Keskeisin tapahtumapaikka on kuitenkin Kokkolan Citymarket, johon kuuden ällän ylioppilas Jaako Heinämäki on hakeutunut töihin suurin odotuksin.

"Juuri tänä aamuna osastopäällikön jokseenkin kanttinen pää näytti tavallistakin neliskulmaisemmalta ja Jaako ilmoitti heti lähtevänsä kahville. Hän istuu pimeässä vessassa Citymarketin varastossa ja voitelee peräpukamiaan. Se on ainoa paikka koko tabernaakkelissa, jossa kesä-, ilta- ja viikonlopputyöläinen saattaa edes hetken ajan nauttia yksinäisyyden ooppiumista. Kesällä tarkoitukseen sopii Puutarhakalustemyymälän peltihalli marketin kyljessä. Mutta sekin on nyt jo suljettu ja liian kylmä työpäivän pieniin terapiahetkiin ja kivunhoitoon. Vessaan Jaako pääsee luikahtamaan varaston jätkien huomaamatta. Heillä ei tunnu palkkansa eteen olevan muuta tehtävää kuin vittuilla Jaakolle. Viimeksi hän sai kuulla ettei selvästikään osaa ajaa trukkia. Trukkikortti on Citymarketin miestenpiirin perusvaatimus."

Muita tarinankerronnalle oleellisen tärkeitä henkilöitä ovat Jaakon serkku Rolf, setä Pentti ja vaari Aleksi. Silloin tällöin viitataan myös heitä edeltäneisiin Jusseihin ja Johanneksiin, kuten kunnon sukuromaanissa kuuluukin. Yksi riemastuttavimmista tarinassa pistäytyvistä henkilöistä on EU:n komission puheenjohtaja Jaques Delors, joka vieraillessaan Kokkolassa haluaa tutustua suomalaisiin kulinaristisiin erikoisuuksiin. Vaimoja ja muitakin naispuolisia henkilöitä vilahtelee kertomuksessa lähinnä kai luomassa perusteita myös hieman rasvaisemmalle huumorille.

Teksti kulkee nopsaan ja nokkelana ja tekijällä on selvästi ollut hauskaa sitä kirjoittaessaan. Ja lienevät siitä muutkin nauttineet, olihan teos ilmestymisvuonnaan 2000 Finlandia-palkintoehdokkaana. Minut tällainen hieman isotteleva huulenheitto vie aika kauas mukavuusalueelta, mutta melkein loppuun asti jaksoin silti romaanin lukea.

Ylen Kirjojen Suomi 101 kirjaa -listalle teos päätyi hervottomana satiirina työelämän muutoksesta, jossa ihmisen osaamisen ja työn tarjonnan kohtaamattomuus tulee esille raadollisella tavalla. Listan laatineet toimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak toteavat, että Peltoniemi kuvaa työelämän murrosta terävästi ja pystyy näyttämään lukijalle talouden ja ihmiselämän mielekkyyden välille avautuvan ammottavan kuilun.

Kirja on mahdollista lukea ilmaiseksi verkossa. Tarvitset vain kirjastokortin tai Yle Tunnuksen jolla kirjautua Kansalliskirjaston verkkosivustoon.

Peltoniemi, Jusa: Jäähyväiset sukuromaanille
Talonpoikaisrapsodia. Tislattu, mutta lyhentämätön
WSOY 2000, 307 s.