Kirjamuistikirja

Ablutions : notes for a novel ; suomentanut Tero Valkonen ISBN  978-952-234-029-0 Siltala, 2010, 177 s. Kirjan alku säväyttää; aivan kuin valot himmenisivät ja vanha särisevä projektori alkaisi näyttää mustavalkoista filmiä 50-luvulta. Kuva tarkentuu rähjäiseen baariin Hollywoodin laitakaupungilla ja kertoja aloittaa väsyneen selostuksen Tom Waitsin äänellä... Vahva tunnelma syntyy erikoisesta kerrontatyylistä, tarina alkaa keriytyä auki sinä-muodossa: " Katselet omalta paikaltasi sivuhuoneen sisäänkäynnin vierestä, miten kanta-asiakkaat katselevat itseään baaritiskin takaisesta peilistä. He sukivat sulkiaan, nokkivat toisiaan, ovat tyytyväisiä kuvajaisiinsa - mutta mitä he mahtavatkaan nähdä varjoisissa profiileissaan? Mietit oikein tosissasi, minkälaista heidän elämänsä on ollut ennen tänne muuttoa? Niin oudolta kuin se tuntuukin, heidän on täytynyt olla jonkin muun hollywoodilaisbaarin kanta-asiakkaita, mutta he ovat vaihtaneet paikkaa tai heitä on pyydetty vaihtamaan,

Mieses Karma ; suomentanut Tiina Hakala Bazar, 2011, 280 s. Kiinnostun harvoin hauskoiksi mainostetuista kirjoista, mutta Huono karma kiinnitti huomion. Sen elämäniloisen keltainen kansi houkutteli ja onhan aihekin aika poikkeuksellinen, jälleensyntymä! Ja kyllähän kirjan luki ihan mielellään, villi juoni koukutti hyvin ja huvittavia sattumuksia riitti. Tarina etenee paljolti dialogin varassa ja meno on koko ajan luontevaa ja vaivatonta, mukavan arkipäiväistä ja maanläheistä. Mutta jotain vaivaannuttavaakin tässä kirjassa oli. Hienoisen ärsyyntymisen syyt jäävät itsellenikin vähän hämäriksi, mutta jotenkin se liittyy kirjan asenteisiin. Sanoma on vähintään vinoutunut tai peräti epärehellinen, kun toisaalta päähekilön vip-elämän pinnallisuudelle nauretaan, mutta toisaalta samaista elämäntyyliä kuitenkin pidetään kaikenlaisen kilvoittelun arvoisena ja ihmillisen elämän huippuna. Moraalitonta, sanon minä! Vai oliko tämä just sitä huumoria? No, joka tapauksessa tarinan keskiössä

Kira kira hikaru ; suomentanut englanninkielisestä laitoksesta Twinkle twinkle Leena Perttula Bazar, 2006, 183 s.  Blink blink kertoo hauskan epäsovinnaisen tarinan kahdesta japanilaisesta kaupunkilaisnuoresta, Mutsukista ja Shokosta. He ovat juuri menneet naimisiin, mutteivat rakkaudesta, vaan päästäkseen eroon vanhempiensa odotuksista ja  huolenpidosta. Kirjan tyyli on humoristinen. Loppua kohti aiheen käsittely syvenee ja vakavoituu huomattavasti, mutta aristavuudesta huolimatta teksti etenee kepeästi ja suoraan. Asioita ei liiemmin selitellä, teemat nousevat lukijan tulkittaviksi tapahtumien kautta. Tyyli tukee mielenkiintoisella tavalla käsitystäni japanilaisuudesta vaikenemisen ja kasvojen säilyttämisen kulttuurina. Lisäksi kuvittelen käännöstenkin läpi kuulevani japaninkielen sävelet ja lyhyiden lauseiden nakuttavan rytmin. Simeon Solomon: Nukkujat Hän näytti olevan epätavallisen hyvällä tuulella. Hän söi kunnon annoksen nuudeleita ja otti jopa

Silkki / Alessandro Baricco Seta ; suomentanut Elina Suolahti WSOY, 1997, 114 s. Silkki on hassu pieni kirja eksoottisista unelmista. Tekijä on italialainen, mutta tarina sijoittuu 1860-luvun Ranskaan ja Japaniin. Kertomuksen tyyli on sadunomainen ja hieman filosofinenkin. Hassun kirjasta tekee juoni, joka melko melodramaattisin kääntein ironisoi unelmoijat takaisin maan päälle, kotoisiin olosuhteisiin. Hervé Joncour on komea jalkaväen luutnantti, jonka muutamaa vuotta aikaisemmin Lavilledieuhun saapunut salaperäinen Balbadiou valitsee tärkeään tehtävään. Kylässä viritelty silkkituotanto on vaarassa perbiinitaudin tuhotessa eurooppalaisia silkkiperhosentoukkia. Hervé lähetetään pitkälle matkalle Japaniin hakemaan uutta toukkakantaa. Perillä hän kohtaa rikkaan Hara Kein ja tämän nuoren jalkavaimon, kohtalonsa. " Riisipaperista valmistettu liukuovi avautui ja Hervé Joncour astui sisään. Hara Kei istui jalat ristissä maassa, huoneen kaukaisimmassa nurkassa. Hän oli pukeutu

Omegapiste / Don DeLillo Point omega ; suomentanut: Helene Bützow Tammi, 2011, 123 s. Keltainen kirjasto ; 423 Don DeLillon kirjoissa on kiehtovaa se, että niistä ei oikopäätä saa kunnon otetta. Tässäkin tarinassa on muutama ratkeama, kerrontaa katkaiseva epäloogisuus, joka saa aikaan hedelmällisen hämmennyksen. Olen varmaan yleensä aika mukavuudenhaluinen ja epätarkka lukija, mutta DeLillo terästää aistini ihan erityisellä tavalla. Kerronnan lievä epämääräisyys pakottaa pysymään tarkkaavaisena ja yllyttää tulkintoihin. Lisäksi teksti on niin tiivistä ja hiottua, että tarkkaavaisuus tulee palkittua jatkuvasti; melkein jokaisen kappaleen ääreen voi pysähtyä ihmettelmään upeasti muotoiltua ajatusta. Mitään runollisuusähkyä ei silti tarvitse pelätä, kieli on kirkasta ja kylmää, pelkistettyä. Teksti on puheenomaista mutta mukana ei ole mitään liikaa. "Todellinen elämä ei ole tiivistettävissä puhuttuihin eikä kirjoitettuihin sanoihin, siihen ei pysty kukaan koskaan. Elämä on

Juhlallisesti julistan, että parhaat lukemani vuonna 2011 suomeksi ilmestyneet käännöskirjat ovat: Illan tullen / Michael Cunningham By nightfall ; suomentanut Laura Jänisniemi Gummerus, 2011, 301 s. Suopeus / Richard Powers Generosity ; suomentanut Raimo Salminen Gummerus, 2011, 430 s. Kesä ilman miehiä / Siri Hustvedt The summer without men ; suomentanut Kristiina Rikman Otavan kirjasto ; 225 Otava, 2011, 238 s. Vieras kartanossa / Sarah Waters The little stranger ; suomentanut Helene Bützow Keltainen kirjasto ; 418 Tammi, 2011, 594 s. Yösoittoja / Kazuo Ishiguro Nocturnes ; suomentanut Helene Bützow Keltainen kirjasto ; 415 Tammi, 2011, 226 s. Globalia -äänestyksen tulokset ovat luettavissa Karoliinan Kirjavassa Kammarissa torstaina 2.2.2012.