Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2012.

Jono

Kuva
Jono / Heidi Jaatinen Gummerus, 2011,217 s. Tarinan idea on upean hulvaton. Eräänä iltana kirjastonhoitaja Aina Kuluntalahti, villiinnyttyään ensin taiteilijapuolisonsa Aarnin udmurttilaisen jouhikon soitosta ja tultuaan sitten vielä täydellisesti tyydytetyksi, autuaana lausahtaa ; "Tänä kesänä minä annan kaikille, jotka tulevat pyytäneeksi". Tieto leviää kuin telepatian voimin ja pariskunnan portille alkaa kerääntyä miehiä jonoksi asti. Odotukset olivat korkealla kun olin tällaisesta alkuasetelmasta lukenut kirjan takakannesta, mutta niin sitten kuitenkin kävi, että kirjan paras idea olikin jo siinä! Miesjoukon alkaessa järjestäytyä elämään leirissään Ainan pihalla tapahtuu kyllä paljonkin kaikkea huvittavaa, mutta alun lennokkuuteen ei tarina enää yllä. Luin kirjailijan haastattelusta, että kyseessä on farssi nykyelämän yliseksualisoitumisesta. Se oli hyvä, että luin. Olin nimittäin siinä vaiheessa lukenut kirjaa suurinpiirtein puoleenväliin ja aika pihalla siitä m

Valhe & viettelys

Kuva
Valhe & viettelys : tarinoita pettämisestä Helsinki-kirjat, 2011, 189 s. Kuinka ihana aihe ja hykerryttävä nimi tällä novellikokoelmalla! Ja mukana on lisäksi muutama minulle aika tuntematon kirjailija, mikä  lisää entisestään mielenkiintoa. Pettäminen ymmärretään tässä aika lailla laveasti; pettää voi puolison lisäksi myös oma isä, muisti tai koko maailma! Jotkut novelleista pääsivät ohi aikalailla livahtamalla, mutta on mukana pari paremminkin mielenpainuvaa juttua. Kaikkein lennokkaimmat tarinat olivat Jääskeläisen Kirje Lethelle ja Lymin Pankkiirin hevonen . Kirje Lethelle perustuu huikeaan ideaan muistisairaudesta jonka seurauksena muistot muuttuvat tulevaisuudenkuviksi. Ja kuinka elämä tällaisesta mutkistuu, voitte vain kuvitella kuinka komealla tragikomiikalla Jääskeläinen tarinaansa rakentelee! Lymin hevonen ryntäilee vähän epätasaisessa liikkeessä, novellissa on sekä hitaasti kulkevaa mutta upean hirteistä kerrontaa pankkiiri-isän arkipäivästä, että huimia kiih

Valinta / Helmi Kekkonen

Kuva
Kekkonen, Helmi : Valinta Avain, 2011, 159 s. Valinta on pieni ja kaunis, hiljainen kirja. Tunnelma on surullinen, mutta samalla levollinen ja jopa valoisa. Isän kuoltua perheen äiti ja nuorin tytär purkavat merenrantatalossa sijainnutta kotia. Äiti ei tahdo jäädä vanhaan taloon yksin, muttei myöskään henno myydä pois pariskunnan viimeistä yhteistä unelmaa. Talo annetaan vuokralle ja ennen vuokralaisten tuloa se on tyhjennettävä. Aloittaminen on vaikeaa, naiset kiertelevät toisiaan eivätkä saa työtä käyntiin. Menneisyyden salamyhkäiset tapahtumat estävät isän työhuoneeseen ja perheen muistoihin kajoamisen. Tilanteen kypsyminen vie aikaa, kuluu muutama hiljaisuudessa vietetty päivä. Sitten odotus palkitaan, sanoja alkaa löytyä. Puhuminen on vaikeaa mutta rauhoittaa, valo alkaa taas virrata äidin ja tyttären elämään. Kekkonen antaa puheenvuoron jokaiselle perheen kolmesta naisesta. Vanhempien riidat sekä isoveljen raju irtautuminen on vaivannut heistä jokaista, aiheuttanut syy

Kerjäläinen ja jänis

Kuva
Kerjäläinen ja jänis / Tuomas Kyrö Siltala, 2011, 327 s. Voi kun tunnen suurta kiusausta olla tylsä ja sanoa, että tässäpä kirja joka on ihan kiva . Samalla tunnen syyllisyyttä; kirjahan on eheäksi rakennettu, oivalla juonella varustettu, hyvällä kielellä kirjoitettu, ajankohtainen ja hauska. Muutamaa tarkkanäköistä pistoa lukuunottamatta teksti vain pääsi valumaan läpi pään suurempia jälkiä jättämättä, ei ärsyttänyt eikä ihastuttanut sen kummemmin. Arvostan Kyrön rohkeutta aiheen valinnassa. Onhan Kerjäläinen ja jänis päivitetty versio Arto Paasilinnan Jäniksen vuodesta, jota useimmat sekä kirjana että elokuvana ainakin täällä kotomaassa kiivaasti rakastavat. Tällaisiin kansallisaarteisiin kajoaminen on riskialtista, mutta mielestäni Kyrö onnistuu tyylikkäästi. Tarina on vastaansanomattomasti Vatanescun oma. Tämän lisäksi kirjalliselle esikuvalle annetaan tekstissä kunniaa niin selkeästi, ettei varmaan yhdellekään lukijalle ole noussut mieleen syyttää Kyröä plagioinnista. &qu

Kätilö

Kuva
Kätilö : romaani / Katja Kettu WSOY, 2011, 348 s. Tämä kirja vie lukijan ääreltä toiselle, ihmisen järkyttävän suuresta  julmuudesta kaiken anteeksi antavaan rakkauteen. Kirjan päähenkilö on Villisilmä-Vikasilmä, kätilö Jumalan armosta. Vaikka punikkiäpäräksi haukuttu orpotyttö tietää itselleen mahdottomaksi saada lapsia, on hänellä hallussaan tieto siitä, mitä lapsenpäästön hetkellä täytyy tehdä. Näkkälän Aunen opastamana Villisilmä oppii tuntemaan myös parantavat yrtit sekä hauteiden ja kuhneiden tekemisen taidon. Joitain miehiä Villisilmän elämässä on ollut, mutta ei rakkautta. Kunnes synnytyshuoneeseen astelee Johann Angelhurst, sotakuvaaja ja SS-upseeri. "Ennen kuin ehdin paeta olivat silmäsi jo minussa, pupillit tarkentuivat ja kulmat rypistyivät niin kuin rypistyvät luonnontieteilijän kohdatessa jonkin tunnistamattoman limakkolajin. Sitten, silmänräpäyksen verran, tunsin jonkin muuttuneen ja hetken se oli koiraan katse, vaatimen vainunneen hirvaan katse joka heti

Blogistanian Finlandia 2011

Kuva
Tässä ehdokkaani Blogistanian Finlandiapalkituiksi vuonna 2011: Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan M.A. Jeskanen: Perkele : myytillisiä tarinoita Claes Andersson: Oton elämä Eeva-Kaarina Aronen : Kallorumpu Hävettävän vähän oli kyllä tullut luettua uutta kotimaista tuotantoa viime vuonna, mutta olipa sentään sattunut haaviin nämä upeat kirjat, joita voin vilpittömän ihastuneena suositella kaikille! Jos jollekulle ei ole selvillä, mikä ihme on tämmöinen blogistanian iso F, asian voi tsekata Sallan lukupäiväkirjasta, josta illalla 2.12. voi katsoa myös äänestyksen tulokset.