Valinta / Helmi Kekkonen
Avain, 2011, 159 s.
Valinta on pieni ja kaunis, hiljainen kirja. Tunnelma on surullinen, mutta samalla levollinen ja jopa valoisa.
Isän kuoltua perheen äiti ja nuorin tytär purkavat merenrantatalossa sijainnutta kotia. Äiti ei tahdo jäädä vanhaan taloon yksin, muttei myöskään henno myydä pois pariskunnan viimeistä yhteistä unelmaa. Talo annetaan vuokralle ja ennen vuokralaisten tuloa se on tyhjennettävä.
Aloittaminen on vaikeaa, naiset kiertelevät toisiaan eivätkä saa työtä käyntiin. Menneisyyden salamyhkäiset tapahtumat estävät isän työhuoneeseen ja perheen muistoihin kajoamisen. Tilanteen kypsyminen vie aikaa, kuluu muutama hiljaisuudessa vietetty päivä. Sitten odotus palkitaan, sanoja alkaa löytyä. Puhuminen on vaikeaa mutta rauhoittaa, valo alkaa taas virrata äidin ja tyttären elämään.
Kekkonen antaa puheenvuoron jokaiselle perheen kolmesta naisesta. Vanhempien riidat sekä isoveljen raju irtautuminen on vaivannut heistä jokaista, aiheuttanut syytöksiä ja syyllisyydentunteita. Äiti Ruut on kuvitellut suojelevansa lapsiaan pitämällä salaisuuden, vanhempi tytär Helena taas pitänyt salailua itsekkyytenä. Ehkä pahiten eksyksissä on kuitenkin ollut nuori Aava, joka on syyttänyt ristiriidoista itseään ja kantanut valtavaa taakkaa yrittäessään ratkaista ongelmia käsittämättä alkuunkaan, mistä on kyse.
Valoisan tarinasta tekee tieto siitä, että nämä naiset tulevat selviämään. Vaikka vaikeudet ovat hetkittäin tuntuneet ylitsepääsemättömiltä, päivänvaloon vedettynä salaisuuksien pimeys on alkanut vääjäämättä haalistua. Surun voittaminen ei ole helppoa, mutta aivan varmasti se on mahdollista.
Valinnasta ovat kirjoittaneet ainakin Jenni, Ilse, Susa, Joana, Maria, Sanna, anni.M ja Katja.
Luin tämän kirjan aivan vastikään. Minä olin hieman pettynyt tähän kirjaan, mm. sen ennalta-arvattavuuden ja mielenkiinnottomuuden vuoksi. Kirjassa oli kyllä paljon hyvääkin, kuten tarkoin hiottu kieli.
VastaaPoistaKirjoitit tästä kauniisti, ihan kirjan hengessä. Vaikka itse luin Valinnan jo syksyllä, ovat kirjan tunnelmat edelleen vahvana mielessäni. Helmi Kekkonen kirjoittaa niin ihanasti, että odotan innolla hänen mahdollisia tulevia teoksiaan.
VastaaPoistaMinullekin kirjan tunnelma jäi hyvin mieleen, luin sen joulukuun alussa. Kauniisti kirjoitit tästä kaunistunnelmaisesta kirjasta:)
VastaaPoistaHelmi Kekkonen on yksi bloggaajien suursuosikeista, ja täytyyhän minunkin häntä tänä vuonna lukea. :) Luotan aika paljon makuusi, Erja, siksikin!
VastaaPoistaTuulia, olet oikeassa siinä että kirjan tapahtumat on aika hyvin kirjattu sisään heti alkutunnelmaan ja asetelmaan. Minua se ei silti haitannut, teki vaan kokonaisuudesta ehjän tuntuisen.
VastaaPoistaKatja, muistelinkin sinun kehuneen tätä. Tässä tunnelmassa on tosiaan jotain niin hienoa, voimaannuttavaa.
Sanna, vaikka kirja on oikeastaan aika surullinen, on siinä mukana myös jokin sellainen tosi hyvän tuntuinen fiilis. Siitä on vaikea saada kiinni, että mistä se syntyy, mutta ei huono ollenkaan jäädä mukaan tunnelmoimaan vaikka vähän pitemmäksikin aikaa.
Karoliina, kiitos luottamuksesta! Uskoisinkin sunkin pitävän tästä.
Minä odotan tämän lukemista mutta jäänee taas kerran myöhemmälle. Kirjoitat tästä juuri sillä tavalla kuin tämän oletan olevan. Jonkinlaista samaa tunnelmaa kuin Kotiin - kokoelmassa. Suru ja valoisuus on hyvä yhdistelmä.
VastaaPoistaKekkosella on kyllä taito kirjoittaa surullisista, kipeistäkin asioista jotenkin kauniista, toiveikkaasti. Pidin tästä kovasti viime vuonna ja vieläkin kirjan tunnelmat aina välillä viipyilevät mielessäni.
VastaaPoistaLinnea, oli tarkoitus silloin joskus lukea tuo Kotiin -kokoelmakin, se vain jäi. Nyt tätä Valintaa kehui niin moni, ettei päässyt unohtumaan ja hyvä niin.
VastaaPoistaSusa, tuo toiveekkuus on varmaan just se mistä niin kovasti pidin tässä. Ja jonkinlainen häpeämättömyys myös; vaikka asioita olikin salailtu, kohdatessa niitä vastaan käytiin sitten kuitenkin hyvinkin pystypäin, ihanan omanarvontuntoisesti.
Tämä kirja kuuluu niihin, jotka haluan jossain vaiheessa ehdottomasti lukea. Todella mielenkiintoinen ja olen lukenut jo monen mielipiteen tästä. Kiitos.
VastaaPoistaIhan ilman muuta kannattaa lukea!
Poista