maanantai 23. huhtikuuta 2012

Kuplissa / Claire Castillon


Kuplissa : novelleja / Claire Castillon
Les bulles ; suomentanut Lotta Toivanen
Gummerus, 2012, 167 s.

Muutama vuosi sitten oli muotia puhua fragmenteista. En koskaan päässyt ihan tarkkaan selville mitä sanalla kirjallisuudessa tarkoitettiin, mutta näitä pikku novelleja lukiessa se palasi mieleen. Jutut ovat hyvin lyhyitä, usein vain parin sivun mittaisia. Otsikointi on tehty erisnimin ja tarinoissa kerrotaan kohdehenkilön elämästä jokin kapea siivu, hetki tai yksittäinen huomio.

Tyyli on hirteisen hauska, Castillon täräyttää lukijaa aina uudesta suunnasta ja pääsee yllättämään monta kertaa. Kertoja selittää naama peruslukemilla mitä hulvattomimpia tarinoita toinen toisensa perästä. Ja yllättäen juuri tästä totisuudesta syntyy huumoria. Vaikka olisit kuinka tosikko, et voi näitä juttuja lukiessasi olla ajattelematta, ettei kaikkea sittenkään taida tarvita aina ottaa niin vakavasti!

Pohjoismainen nainen voi nauraa näille tarinoille aika vapautuneesti, pilkka ei osu liian tarkkaan omaan nilkkaan. Tilanteet ovat tunnistettavissa, mutta jokin periranskalainen tunnelma niissä kuitenkin vieraannuttaa juuri sopivasti. Seuraavanlaisia miettii Constance:
"Mitä mielessänne liikkuu, kun otatte minut vastaan valkoisessa takissanne? Entä jos ilmestyisin luoksenne pukeutuneena lentoemännäksi? Arvaatte varmaan, että sellainen asu häiritsee. Te manipuloitte minua. Te tiedätte tarkalleen, mitä olette tekemässä. Teidän pitäisi säästää minut siltä. Mutta kun ei, te avaatte oven valkoisissa. Ja vielä stetoskooppi kaulassa! 
Älkää katsoko minua silmiin, välttäkää katsettani, jos haluatte minun parastani. Vangitsette minut äänellä, katseella, mutta minä en suostu. Niin, kysyn vielä uudelleen: jos tulisin tänne lateksiasussa, kunnioittaisitteko te minua? Miksi te nauratte? Onko teillä jotain muovia vastaan? Oletteko enemmän nahkaihmisiä?
Ymmärrän. En hahmota fantasiaanne. Täytyy kyllä sanoa, että annatte minulle hintsusti aikaa tutustua teihin. Tapaamisemme kutistuvat kutistumistaan. Joskus jopa perutte ne. Selittelette toistuvia poissaolojanne puhumalla Etelä-Ranskasta, Espanjasta, etelämeren  saarista. Pitäisikö minun naamioitua palmuksi, jotta koskettaisin teitä?
Kyllä, sellainen on rumaa! Kaikki on pilalla! Ajatuskin! Mielikuva! Puheeni muuttuu rumaksi! Te teette minusta ruman! Kaipaan teitä liiaksi ja janoan aina vain lisää. Aneleminen voi ajan myötä tehdä rumaa jälkeä naisenkasvoille." 
Kuplia on poksauteltu ahkeraan, ainakin Sonjan lukuhetkissäIlselässä, Lumiomenassa, Koko lailla kirjallisesti,  Järjellä ja tunteella,  Morren maailmassa, Kirjojen keskellä,  Päkän jutuissa ja  Aamunkajon lukukokemuksissa.

6 kommenttia:

  1. Taitaapi tämäkin novellikokoelma hypätä lukulistalleni, niin kiinnostavasti kirjoitit! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea!
      Minä luin näitä aika pienissä pätkissä ja luulen, että niin näistä saakin enemmän irti. Muistaakseni joku muukin suositteli samaa, jutut on sen verran toistensa kaltaisia, että saattavat vähän menettää tehoa jos lukee kaikki putkeen.

      Poista
  2. Fragmentin määritelmä sopii tähän kyllä erinomaisesti! Eivät nämä tarinat välttämättä novelleja ole, vaan jotain muuta... Mutta hauskoja, oivaltavia ja juuri _sopivan_ ilkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katkelmia, ideoita ilman sen kummempaa rakennetta, siis fragmentteja? Ehkä se pitää sisällään vielä jotain muutakin, mutta jollain lailla se sana sopii näiden juttujen yhteyteen hyvin.

      Ilkeäkin voi olla niin monella lailla! Tämmöinen sinisilmäinen, ihan luonnostaan kumpuava tyyli taitaa sopia minulle. Kyllä jossain kohtaa taisin nielaista kaksikin kertaa, mutta unohdin jo, missä.

      Poista
  3. Olipas kutkuttavia fragmentteja! Tälläisten katkelmien lukeminen sopisikin hyvin vilkkaaseen elooni kolmen pienen emona, kun ei kuitenkaan ehtisi keskittyä Sotaan ja Rauhaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä todellakin ovat ihan oivia aikuiselämä-välipaloja emon arkeen; nopeita, hauskoja ja just sopivan pysäyttäviä. Mukavia pikku potkuja tosikkomaisuutta vastaan.

      Poista

Kiitos kommentistasi!