Top 10 award: kirjat ja kosmetiikka


Sain Linnealta Kujerruksia -blogista tämän hauskan kirjat ja kosmetiikka -haasteen, kiitoksia paljon!

Olen vissiin vähän liian tosikko nauttiakseni listojen laatimisesta, alan harkita liikaa. Mutta jos hyväksytään Top 10 kirjaa, jotka eivät ehkä ole ne vuosisadan parhaat, mutta ensimmäisinä just nyt sattuvat nousemaan mieleen hienoina lukukokemuksina, niin minäkin uskallan yrittää;


Tyrskyt / Claudie Gallay
Suutelen postinkantajaa / Iselin C. Hermann
Paljain jaloin / Madeleine Hesserus
Ole luonani aina / Kazuo Ishiguro
Neljätoista solmua Greenwichiin / Olli Jalonen
Harjukaupungin salakäytävät / Pasi Ilmari Jääskeläinen
Yöjuna Lissaboniin / Pascal Mercier 
Puhdistus / Sofi Oksanen
Yhdeksäs portti / Arturo Pérez-Reverte 
Peilikuvaleikki / Lidia Ravera
Tuulen varjo / Carlos Ruiz Zafón
Kengitetyn eläimen jäljet / Kristiina Wallin
Olen tyttö, ihanaa! / Merja Virolainen


Nonniin, katsokaa nyt, yli kymmenen tuli ennenkuin pysähdyin laskemaan ja nyt en pysty raakkaamaan yhtäkään. Ja huomatkaa, että suollettuaan ulos mielikirjansa täti järjesti ne aakkosiin, yksinkertaisesti siitä syystä, että paremmuusjärjestys on mahdoton. Ja heti alkaa nousta mieleen niitä, jotka tuosta vielä puuttuvat...


Kosmetiikan suhteen en ole merkkiuskollinen, on vain pari tuotetta joita hankin uudelleen ja uudelleen. Hajuveteni on vuosikausia ollut Oscar de la Rentan Signature, nyt olen parina kesänä suihkutellut itseni Biothermin ihanalla L'eau de Paradisilla, mutta varmaan taas talvella siirryn vanhaan tuttuun tuoksuun.


Ripsari mullakin on tuo monen muunkin mainitsema Sensain  38°, se on niin ihanan helppo puhdistaa ja kestää kuitenkin massiivisetkin tunnekuohut, pyöräilyn tuulisella kelillä ja jopa parit ällistyneet silmänhieraisut.


Joku pehmeä kajalkynä on myöskin aina käytössä ja sitten hurja määrä huulipunia, jotka yllättäen on kaikki melkein samanvärisiä, vähän ruskeaan taittuvia kirkkaanpunaisia. Aina luulen ostavani eri värisen, mutta kun vertaan vanhoihin, niin eroa tuskin huomaa.


Kukahan tutuista bloggareista ei olisi vielä tähän vastannut? Ah, taidan olla nyt niin laiska, etten haasta ketään erityisesti, vaan ihan kaikki hyviä kirjoja lukeneet ja ihania meikkejä kokeilleet!

Kommentit

  1. Kiitos kun muistutit mieleeni tuon suloisen Suutelen postinkantajaa -romaanin! En muista itse kirjasta juuri mitään; vain sen että lainasin kirjan hyvältä ystävältäni kesäisellä tanssilavalla ja tuo huoleton, orastavan rakkauden (käytän ilmaista siirappisuuden uhallakin!) täyttämä elämänvaihe tuli nyt mieleeni <3.

    VastaaPoista
  2. Luin lukupiirikirjana kirjan Yöjuna Lissaboniin ja se tuotti melkoista tuskaa. Sain sen kahlattua loppuun noin tuntia ennen tapaamista. Yritän välttää kirjoja, joiden sisällä on kirja täynnä filosofisia ajatelmia. En taida olla riittävän syvällinen tyyppi nauttiakseni Pascal Mercierin tekstistä. Pidän Kristiina Wallinin runoista.
    Onneksi kirjat ja lukijat ovat erilaisia.

    VastaaPoista
  3. Maria, en minäkään enää muista tarkkaan Postinkantajan tapahtumia, jotain hassun haikeaa siinä oli. Ja koko kirja on kuin pieni koru, muistatko kannen? Kermanvaalea silkkisen näköinen pohja, jossa yksinkertaisin vedoin piirretty alaston nainen...

    Heidi, juuri toissapäivänä yksi ystävä, jolle olin vaahdonnut Yöjunan ihanuudesta, tunnusti jättäneensa kirjan kesken kun se oli niin tylsä! Ja minä ahmin sitä, olin ihan otettu kun joku toinenkin voi niin rakastaa jonkin vieraan kielen sointia! Ja moni on moittinut sitä tekofilosofiseksi, eli ei takuulla ole osoitus syvällisyyden puutteesta jos et tykännyt. Mutta meitä on moneen junaan, ja sehän onkin tosiaan kivaa.
    Wallinin runoissa on sopivassa suhteessa jotain ihan tuttua ja jotain ihan outoa, se on kiehtovaa.

    VastaaPoista
  4. Mie vastaavasti pidin Mercieristä. Mut kuten todettua, kirjamakuja on monia ja hyvä niin. Erilaisuus kunniaan myös tässä asiassa. Perez-Reverte sitä vastoin ei mulle oikein ole auennut. Yksi ystävä hänen kirjoja kehui ja luin niitä useamman silloin. Tuo Yhdeksäs portti toki oli niistä paras, muttei huippu.

    VastaaPoista
  5. Anna Elina, minä taas olen tykännyt kaikista Perez-Reverten kirjoista jotka olen lukenut, on kyllä monta vielä lukemattakin. Yhdeksännen portin lisäksi myös Taistelumaalari on hieno.

    Perez-Revertessä ja Mercierissä on minusta jotain samaankin, ovat molemmat sellaisia vähän surumielisiä romantikkoja.

    VastaaPoista
  6. Ihanaa Erja, että teit tämän. Listastasi tuttuja ovat Tuulen varjo, Ole luonani aina ja juuri lukemani Harjukaupungin salakäytävät. Kaikista olen pitänyt paljon.

    Tyrskyjä odotan. Suutelen postinkantajaa kuulostaa nimenä ihanalta ja Puhdistus on pitkään ollut luettavien listalla mutten sittenkään ole saanut aikaiseksi.

    Sensain 38 on kyllä ehdoton, sillä pärjää missä vaan eikä tarvitse olla panda pesun (tai itkun) koittaessa!

    VastaaPoista
  7. Olisi jo monta kertaa tehnyt mieli lisätä kirjoja listaan, mutta antaa nyt olla, seuraavaan kertaan.

    Ota Linnea Suutelen postinkantajaa luettavaksi joskus, kun kaipaat surumielistä romantiikkaa, se on sillä alalla helmi. Ja muistelen, että kaikessa kaunosieluisuudessaan silti hyvinkin elämänmakuinen.

    VastaaPoista
  8. Voi ei, miten saatoin unohtaa omasta listasta Tuulen varjon!!! Pakko kyllä hiljaa hipsiä lisäämään se...;)

    VastaaPoista
  9. Haa, Susa, hipsishipsis vaan. En uskalla kohta lukea enää kenenkään listaa, kun aina huomaa mitä itse on unohtanut. Tai ehkä se on vain hyvä...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!