Kuka? Mitä? Missä? Milloin?

Karoliina Kirjavasta kammarista haastoi minutkin kertomaan itsestäni.

Blogia perustaessa tarkoitukseni oli kirjoittaa tiukasti vain kirjoista, lukupäiväkirjaa. Toisten blogeja seuratessa on kuitenkin aina tuntunut kivalta kun on saanut tietää kirjoittajasta jotain henkilökohtaistakin, ikään kuin taustana mielipiteille.

Kuka?
Kotioloissa olen kahden räiskyvän teinityttären äiti ja viilipyttyrauhallisen valokuvaajan vaimo. Perheeseen kuuluu myös kaksivuotias suomenlapinkoira Hulda, jääräpäisin meistä kaikista.

Asustamme Turun Nummenpakalla juustokuutioksi pullahtaneessa rintamamiestalossa, jossa riittää remontoitavaa ja pihatöitä

Kesäisin mökkeilemme Sysmässä. Pikkuruisen Haapasaaren lisäksi rakastan siellä aarteita täynnä olevia divareita, kirjakauppaa ja kahviloita ja kaikkia leppoisan vinksahtaneita yllätyksiä, joihin kylällä törmää.

Olen ahminut kirjoja ja elokuvia niin kauan kuin muistan. Työ kaupunginkirjastossa antoi varsinkin aiemmin loistavan aitiopaikan seurata kotimaassa julkaistavaa materiaalia, nykyiset työtehtävät valitettavasti eivät niinkään. Uusi harrastus onneksi korjaa ongelmaa; teidän upeita blogejanne seuratessa tunnen pysyväni kärryillä siitä, mistä kirjoista ihmiset ovat kiinnostuneita ja mistä juuri nyt puhutaan.

Teatterissa ja konserteissakin käyn, mutta baletista ja oopperasta lähinnä vain haaveilen.

Mitä?
Muisti vilahti tuolla jo aeimminkin, ja sen puute oli minulla tärkein syy blogin aloittamiseen. Suuren osan työajasta vietän Kirjallisuus ja taiteet -aihealueen neuvonnassa. Asiakkaat pyytävät aika usein, ja koko ajan lisääntyvässä määrin, suosittelemaan itselleen lukemista. Se on hauskaa, mutta minunlaiselleni unohtelijalle joskus myös vähän ongelmallista. On meinaan melko ärsyttävää, kun on juuri kuullut millaisista kirjoista toinen pitää ja tietää äskettäin lukeneensa jotain sopivaa, näkee kirjan kannen silmissään ja nimikin pyörii ihan kielen päällä... Mutta mikä ihme se tarkkaan ottaen olikaan?

Ensin suunnittelin hankkivani oikein kauniskantisen vihkon. Siihen ajattelin kirjata kaikki lukemani kirjat, toivoin, että kirjoittaminen yksin jo auttaisi painamaan mieleen faktat paremmin. Sitten hoksasin blogin mahdollisuudet; päivittäminen on helppoa ja kivaa ja lisäksi blogista voi tarkistaa asioita missä vain on kone auki, vaikka neuvonnassa!

Missä ja milloin?
Tässä ruokailuhuoneen pitkän pöydän päässä näpyttelen päivitykset läppäriin, välillä katselen ikkunasta omenapuun oksien läpi kadulle. Olisko muuten "jouluvalot" pitänyt jo puusta sammuttaa, vai saako ne palaa niin kauan kuin pimeää riittää?

Muiden blogeja lueskelen ja kommentoin joskus töissäkin, hiljaisina hetkinä neuvonnassa se on oivaa ajankulua, kivaa ja hyödyllistä työnkin kannalta. Silti bloggaaminen on minulle ennen kaikkea harrastus. Lukeminen tapahtuu vapaa-ajalla, useimmiten iltasella, samoin kirjoista kirjoittaminen.

Mitä mielessä?
Näin keväällä päällimmäisenä mielessä on piha! Yritän pitää itseni aisoissa, mutta yleensä intoudun kylvämään mielettömät määrät kukkien siemeniä. Kuukauden kuluttua olen sitten taas ihan pulassa pikkutaimien kanssa. En millään raaskisi heittää pois yhtäkään itänyttä, mutta mitkään purkit eikä varsinkaan aika meinaa riittää kaikkeen siihen koulimiseen!

Saati sitten toukokuussa, kun aamuisin ennen töihin lähtöä ramppaan kellarista pihalle kymmeniä, jollei satoja pikkupurkkeja totuttautumaan ulkoilmaan. Ja illalla luonnollisesti sama toiseen suuntaan. Silloin mietin kyllä, että en taida olla ihan viisas, mutta jos nyt kuitenkin ton taimen vielä tois tai veis, ja tostakin tulis varmaan hieno, ja sitä rataa...

Eli hienoa kevättä vaan kaikille, hyviä lukukokemuksia ja intoa uusiin juttuihin!

Vaikka aloitinkin oman kirjoitteluni lähinnä muistikirjana, vasta sen jälkeen, kun löysin muiden blogeja, aloin kommentoida ja saada kommentteja, on harrastus alkanut antaa parastaan. Kiitos siitä kaikille teille!

Seuraavaksi kieräytän haasteen Arjalle Kulttuuri kukoistaa -blogiin.

Kommentit

  1. Hyvää kevään alkua sinullekin ja olipas mukava kuulla sinusta enemmän :)

    VastaaPoista
  2. Heissan!

    Pihasi näyttää viihtyisältä ja ihanan rehevältä! Itselläni tomaatintaimet venyvät jo ullakon ikkunalla, joten kesän täytyy olla jo nurkan takana.

    Kivoja yksityiskohtia elämästäsi. Työsi vaikuttaa kivalta!

    VastaaPoista
  3. Ihastuttavaa kevättä myös sinulle Erja!

    Näyttääpä pihasi kauniilta! Minun pitäisi nyt ensimmäistä kertaa lähteä taimirumbaan terassioloissa, katsotaan kuinka käy..

    (ja kuinka suloinen koira teillä!)

    Kiitos blogistasi, uusia kirjatuttavuuksia odotellessa.

    VastaaPoista
  4. Kiva kun vastasit, ja kivoja vastauksia!

    Oih, piha... Minä aloitin puutarhurin urani viime keväänä taimi-istutuksilla (ja idätetyillä perunoilla), mutta nyt kiinnostaisi siemenkasvatuskin... Hmm. Pitäisi ottaa asioista ja aikatauluista selvää ennen kuin on liian myöhäistä!

    VastaaPoista
  5. Ihania kuvia, kiitos! Kyllä jo onkin kevättä rinnassa!

    VastaaPoista
  6. Kiitos paljon kommenteista, hauska kuulla että muitakin siementen ja taimien kanssa suhraajia löytyy kirjabloggareistakin!

    Mäkin haaveilen terassista, ja mietin, millä kummalla saisin miehenkin haaveilemaan ja sitä kautta ehkä haaveet toteutumaan jonain päivänä!

    Karoliina, sulle suosittelen yhtä hauskaa kirjaa jos kaipaat ohjeita taimikasvatukseen, Ulla Hasselmarkin Kasvata siemenestä. Se on ilmestynyt jo muutama vuosi sitten eikä ole mikään erehtymätön hakuteos, eli kannattaa ehkä hakea ainakin ensin kirjastosta. Paljon kauniita kuvia, kivoja juttuja ja vinkkejä!

    Ja tulee se kesä onneksi ilman siemeniäkin, ajatelkaa, kohta päästään taas hiekkarannoille ja kesäkahviloihin nautiskelemaan valosta ja lämmöstä!

    VastaaPoista
  7. Tätä oli hauska lukea. Ehkä törmäämme joskus kirjastossa :) Turun kirjasto on muuten niin hieno paikka, sekä uusi että vanha.

    VastaaPoista
  8. Tervetuloa kirjastoon Kirjailijatar!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!