Lukunurkkaus
Tavallisimmin luen kyllä sängyssä selälläni maaten, talvisin vielä ainakin varpaat villaisen saalin alla.
Mutta mieluisin paikka on puutarhakeinu, jossa myöskin pystyy oikein mukavasti löhöilemään. Aikaisempina kesinä meillä oli pihalla riippukeinukin, siellä koivun suhinassa, kuusaman ja köynnösruusun alla oli myös ihmeen ihanaa lukea, joskus nukahtaakin. Parasta oli, kun sai vaihtaa paikkaa auringon mukana, siirtyä paisteeseen tai varjoon sen mukaan mikä sattui miellyttämään.
Lueskelin tänään puutarhakirjoja, kovat siirtohommat ja uudelleenistutukset on taas puutarhassa käynnissä, piti vähän tarkistella tyräkkien sunmuiden kasvupaikkavaatimuksia.
Ja ehdin minä vähän lukea Tyttöystävääkin, tosin se ei vielä oikein nappaa. Kirja on jo melkein puolessa välissä, ja tuntuu ettei ole päässyt käyntiin vielä ollenkaan. Mutta siitä sitten enemmän tuonnempana.
Mutta mieluisin paikka on puutarhakeinu, jossa myöskin pystyy oikein mukavasti löhöilemään. Aikaisempina kesinä meillä oli pihalla riippukeinukin, siellä koivun suhinassa, kuusaman ja köynnösruusun alla oli myös ihmeen ihanaa lukea, joskus nukahtaakin. Parasta oli, kun sai vaihtaa paikkaa auringon mukana, siirtyä paisteeseen tai varjoon sen mukaan mikä sattui miellyttämään.
Lueskelin tänään puutarhakirjoja, kovat siirtohommat ja uudelleenistutukset on taas puutarhassa käynnissä, piti vähän tarkistella tyräkkien sunmuiden kasvupaikkavaatimuksia.
Ja ehdin minä vähän lukea Tyttöystävääkin, tosin se ei vielä oikein nappaa. Kirja on jo melkein puolessa välissä, ja tuntuu ettei ole päässyt käyntiin vielä ollenkaan. Mutta siitä sitten enemmän tuonnempana.
Onpa rentouttavan näköinen lukupaikka! Meilläkin oli joskus riippukeinu, mutta muistelen, ettei siinä pitkään pystynyt oleilemaan hyttysten takia. Niitä oli valitettavasti keskikesällä aika lailla täällä meillä päin. Siskoni luona sen sijaan olen lekottellut riippukeinussa kirjan kanssa.
VastaaPoistaLähellä Turun keskustaa asumisen hyviä puolia, luulisin, meillä ei ole hyttysiä. Johtunee ilman epäpuhtaudesta tai rapakoiden puutteesta, mutta ininää ei juurikaan tarvitse kuunnella.
VastaaPoistaToista on mökillä Sysmässä, sinne kun rantautuu, tuntuu, että hyttysiä on kuin puuroa stratosfääriin asti, se on melkoinen konsertti iltaisin!
Aah, teillä kaikilla on niin edustavia ja ihania lukunurkkauksia. Ihastuttavia ja lekoisia kuvia näistä saa. :)
VastaaPoistaMie luen pääasiallisesti sängyssä, mutta lukisin kyllä puutarhakeinussa ja puutarhassa, mikäli meillä sellainen olisi.
On tosiaan ihanan lokoisa lukupaikka sinulla pihalla!
VastaaPoistaKatselin kirjastossa palautettujen pinossa tuota Tyttöystävän kantta ja mietin, että mistähän se kirja kertoikaan. En ottanut lainaan, mutta odottelen kommenttejasi siitä!
Ihanaa, eka lomapätkä menossa ja luvataan jo toista hellepäivää, arvaa vaan Hanna kuka löhöää tuolla keinussa tänäänkin! No, yritän kyllä jaksaa tönkiä vähän kompostiakin, siinä sivussa.
VastaaPoistaSusa, Tyttöystävä kertoo siitä, mitä nainen ajattelee kun roistomiesystävä on keikalla, pelkoa ja puolustelua, sukulaisille selittelyä...
Kesäkeidas täynnä puutarhakirjoja! <3
VastaaPoistaJep jep! Jenni, josko puutarhakirjoista etsimäni ohjeistus onnistui, päivittyy sitten puutarhamuistiinpanoihin joissain vaiheessa;-)
VastaaPoistaKuinka ihana lukukeidas Erja! Minä kaipaan äitini talon pihalle riippukeinuun omenapuun alle, nyt on tyytyminen nojatuoliin parvekkeella (ainakin vielä tämän vuoden, katsotaan sitten..)
VastaaPoistaTai sitten matkustan teidän pihallenne lukemaan :)
Tervetuloa Linnea ;-)
VastaaPoista