Sinun kirjeesi / Mihail Šiškin

Šiškin, Mihail : Sinun kirjeesi
Pismovnik, suom. Vappu Orlov
WSOY, 2012, 362 s.
Sarjassa Aikamme kertojia

Lievetekstissä kerrotaan kirjan voittaneen kaikki Venäjän arvostetuimmat kirjallisuuspalkinnot. Jostain muualta luin vielä, että kirjailijaa pidetään peräti maansa realistisen kerrontaperinteen uudistajana.

Minä en ollut kauhean vaikuttunut kun lopetin lukemisen. Luimme Sinun kirjeesi lukupiirissä ja jouduin vähän kiirehtimään lukemisen kanssa. Se ei ehkä juuri tämän kirjan kohdalla ollut kovinkaan hyvä asia.

Piiriläisten kanssa keskustellessa lämpenin kuitenkin kirjalle aivan eri tavalla kuin yksin lukiessa. Aika moni oli pitänyt lukemastaan paljon ja siinä jutellessa aloin minäkin nähdä yhä enemmän hyvää sekä teoksen rakenteessa että sisällössä.

Kirjan kieleen ihastuin kyllä heti. Šiškin on mestari luomaan kauniita kuvia, hän todellakin osaa ilmaista ajatuksensa tiiviisti ja tuorein metaforin.
"Vain sanat voivat jollakin tavoin oikeuttaa olemassaolon, antaa hetkellisen merkityksen, tehdä olemattomasta olevaa, minusta minut.  
Ymmärrätkö, Sašenka, minä elin jotenkin vieraantuneena elämästä. Kirjaimet kasvoivat aidaksi minun ja maailman välille. Tarkastelin minulle tapahtuvaa vain sanojen näkökulmasta: voisinko viedä sen mukanani sinne, sivulle, vai en. Tiesin nyt, mitä vastaisin kauan sitten maatuneille viisaille miehille: ohimenevä saa merkityksen, jos sen ottaa kiinni lennosta. Missä te viisaat miehet olette, hohoi? Missä on teille näkyvä maailma? Missä on teidän ohimenevänne? Ettekö tiedä? Minäpä tiedän."
Myös Šiškinin teemat miellyttävät minua. Hän käsittelee perustavaa laatua olevia kysymyksiä olemassaolosta ja kuolemasta. Jokaisen elämän ainutlaatuisuus ja ihmisten välisen kanssakäymisen merkitykset nousevat moneen kertaan esille. Pohdinta saattaa useinkin alkaa kyynisistä huomioista, mutta kiertyy sitten myönteiseempään suuntaan, jopa ratkaisuiksi.
" Tuntui siltä, että minulle oli auennut totuus. Yhtäkkiä tunsin olevani voimakas. En vain voimakas vaan kaikkivoipa. Niin, Saška, naura vain - tunsin itseni kaikkivaltiaaksi. Minulle oli auennut se mikä oli tietämättömiltä kätkössä. Minulle aukesi sanan voima. Ainakin silloin se tuntui siltä. Minussa liittyi yhteen hyvin tärkeä ketju, kenties kaikkein tärkein, joka lähti siitä konkreettisesta ihmisestä - olkoon vaikka hikinen, närästyksestä ja ja pahanhajuisesta hengityksestä kärsivä, vasen- tai oikeakätinen, ei sillä väliä, mutta yhtä konkreettinen kuin sinä ja minä - joka kirjoitti aikoinaan: 'Alussa oli sana.' Ja ne hänen sanansa ovat yhä jäljellä, ja hän niissä, niistä on tullut hänen ruumiinsa. Ja se on ainoa todellinen kuolemattomuus. Muuta ei ole. Kaikki muu on siellä, kuopassa hautausmaan ulostusten seassa."
Lukiessani ihmettelin, miksi kirjailija oli mahtanut valita teoksen muodoksi kirjeromaanin. Semminkin, kun toinen päähenkilöistä kuolee jo kirjan alkupuolella ja kirjeet silti vain jatkavat kulkuaan rakastavaisten välillä. Keskustellessa muiden kanssa kirjeet alkoivat saada uusia merkityksiä. Joku piti muotoa vain kehikkona, jonka puitteissa kirjailija pystyy käsittelemään haluamiaan aiheita. Jollekin toiselle muodolla ei sinällään ollut merkitystä, mutta toisen kirjoittajan kaatuminen rintamalla kesken kirjeenvaihdon nosti kerronnan universaalille tasolle, kaikkien maailman sotilaiden surulliseksi tarinaksi. Itselleni välähti mieleen kuva leskestä, joka puolison kuoltua vielä vuosienkin jälkeen juttelee tälle, aivan kuin silloin kun toinen oli vielä elossa.

Šiškinin kerronta tekee laajoja kaaria, se ulottuu äärettömän realistisesta, jopa naturalistisesta sodan ja sairauden kuvauksesta riemukkaisiin rakkauden ja kuolemattomuuden ideoihin. Kerronta etenee venäläistyylisenä jaaritteluna ja tarinointina sujahtaakseen yhtäkkiä maagisesti lentoon, yllättäen lukijan mukavasti aina silloin tällöin, säännöllisin väliajoin.

Sinun kirjeesi on lukenut myös Marissa Mehr, joka blogissaan Café pour les idiots kertoo liikuttuneensa kirjaa lukiessaan syvästi ja sanoo sen olevan kaunis, eheä, viisas ja lohduttava.

Kommentit

  1. Katselin tätä kirjaa sekä viikonloppuna kirjakaupassa että eilen kirjaston uutuushyllyllä, mutta se ei vielä tarttunut matkaan. Kiinnostaa, mutta kun kirjapinot kaatuvat jo nyt päälle ja tämä ei varmastikaan ole mikään hetkessä hotkaistava välipalakirja. Laitan tämän nimen kuitenkin nyt muistiin.

    Aivan mahtavaa tuo, että lukupiiristä voi saada uusia näkökulmia niin, että lukukokemuksen ja kirjan arvo nousee jälkeenpäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukupiirit on huippujuttu! Varsinkin sellaiset kirjat joissa jokin jää vaivaamaan on ihana saada keskustella läpi toisten kanssa.

      Poista
  2. Pistän korvan taakse! Mulla on Turun matkan ja messujen jälkeen ollut tavoitteena lukea edes vähän venäläisiä. Nyt on menossa Ulitskaja. Tämä voisi maistua myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkinlainen Venäjä-boomi tuntuisi olevan menossa ainakin mun lähipiirissä, kaikki täällä tuntuvat kehuvan varsinkin Dovlatovin kirjoja.

      Poista
  3. Venäläinen nykykirjallisuuskin on kiinnostavaa, eivät vain klassikot. Kirjeromaani on onnistuessaan hyvinkin vahva tehokeino.

    Pidin niin Tsukovskajan Vajoamisesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle venäläinen kirjallisuus on aika vierasta, varsinkaan klassikot eivät iske. Toki ymmärrän niiden arvon, mutta en silti jaksa lukea. Muutama vuosi sitten ajattelin, että luen aina kesälomalla jonkin pakkopullan, ja toivoin, että saisin huomata, etteivät ne ole klassikoita turhaan. Aloitin Dostojevskin Rikoksella ja rangaistuksella. Hävettää vähän myöntää, mutta totuus on, että se oli minusta tosi pitkäveteinen!

      Esittelin lukupiirille muutaman muunkin uuden venäläisen romaanin ja ne kaikki vaikuttivat mielenkiintoisilta. Dovlatovin huumorin iskevyyttä omaan huumorintajuuni vähän epäilen ja Jerofejev, Pelevin & kumppanit saattaisivat vaatia ihan tiettyä mielentilaa. Varsinkin naiskirjailijat kiinnostaisivat, täytyykin ainakin vähän kurkkia tuota mainitsemaasi Tsukovskajan teosta.

      Poista
  4. Blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, klikkailen heti katsomaan...

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!