Turun kirjamessut


Kävin kirjamessuilla. Joka vuosi harkitsen yhä tarkemmin, jaksanko ollenkaan lähteä mukaan hulinaan, mutta vielä kertaakaan en ole malttanut olla menemättä. Ohjelma on niin houkutteleva, ja vaikka en suurien ihmismassojen joukossa kulkemista rakastakaan, hyvällä suunnittelulla olen oppinut pärjäämään siellä aika hyvin. En ole enää pitkään aikaan kuvitellutkaan ehtiväni ja jaksavani katsoa kaikkea, vaan valitsen ohjelmasta vain muutaman tosi kiinnostavan jutun joihin sitten suunnistan.

Aina jää väliin kuitenkin vähän sellaistakin aikaa, jolloin voin haukansilmineni haravaoida kirjakauppojen ja kustantajien pöydiltä parhaat tarjoukset ostoskassiin. Tällä kertaa surkeat roponi (yht. 14 €) jäivät Atenan standille, jossa oli tarjolla myös Schildts & Söderströmsin kirjoja.

Yksi tämän vuoden uusista jutuista Turun kirjamessuilla on tekstiretriitti, jossa kirjailijat lukevat ääneen omia tekstejään. Tila on vähän syrjässä hälinästä ja sinne on luotu rauhallista tunnelmaa hämärällä valaistuksella. Aivan häiriöttömäksi huonetta ei ole saatu, käytävän meteli uhkasi välillä peitota hiljaisimmat lukijanäänet, mutta ero isojen hallien meteliin on kuitenkin aivan huomattava. Kävin retriittihuoneessa kahdesti, ensin kuuntelin varsinais-suomalaisia runoilijoita ja Essi Kummua, ja myöhemmin vielä Nihin Interitin runoteospalkinnon voittanutta Maria Matinmikkoa sekä omista uutuusromaaneistaan otteita lukeneita Tiina Raevaaraa ja Selja Ahavaa. 
Runoilijoista pidin eniten Juha Kulmalan ja Elina Laineen teksteistä. Yritin etsiskellä heidän teoksiaan myyntipöydiltä, mutta en löytänyt. Kulmala luki runoja vasta ilmestyneestä kokoelmastaan Ränttätänttä, mutta Laineen runot saattavat olla jopa vielä julkaisua vailla, siinäpä siis jotain mitä odottaa.

Isoilla lavoilla kävin kuuntelemassa vielä Anni Kytömäkeä ja Koko Hubaraa. Kytömäen uusin romaani Kivitasku vaikuttaa vielä kiinnostavammalta kuin edellinen Kultarinta. Teoksissa on varmasti paljon samojakin aiheita, mutta nyt näyttää siltä, että uudemmassa kirjassa tapahtumat tulevat lähemmäs nykyaikaa ja ympäristökysymysten lisäksi mukana on syvästi inhimillisiä identiteettiin ja yksilöllisyyteen liittyviä teemoja.

Koko Hubara kertoi kuinka paljon erilaista toimintaa Ruskeat tytöt -blogin ja esseekokoelman ympärille on syntynyt. On kauppaa, kirjoituskoulua ja monenlaista tiedottamista ja keskustelua. Erityisen mukavaa oli kuulla, että palaute kaikesta on ollut pelkästään positiivista.

Ihan viimeiseksi menin vielä kuuntelemaan uudelleen Selja Ahavaa. Tällä kertaa hän esiintyi Fiore-lavalla ja häntä haastatteli Jonna Tapanainen.  Ahava kertoi  romaaninstaan Ennen kuin mieheni katoaa.  Teos on mielestäni yksi parhaista tänä vuonna ilmestyneistä romaaneista, ja oli hienoa kuulla kirjoittajan mietteitä. Oli myös tosi kivaa nähdä Jonna livenä. Kuuntelen innokkaasti Sivumennen -podcastia, jota hän tekee Johanna Laitisen kanssa, ja oli hauskaa saada äänelle ihan elävät kasvot.

Messukeskuksesta lähdin Tiirikkalaan, jossa tapasin ihanan joukon muita messuille tulleita kirjabloggareita. Kiitos seurasta Kirsin Book Clubin Airi ja MinnaKirjaluotsin Tiina,  Hyönteisdokumentin hdcanisTodella vaiheessa -blogin Reta Anna Maria, Orfeuksen kääntöpiirin Suvi ja Kulttuuri kukoistaa -blogin Arja. Ruoka oli hyvää ja seura ihan parasta!

Illan päätteeksi moni meistä suunnisti vielä Tuomiokirkkoon. Siellä oli Sanaa kuulemassa -lukuilta, jossa kirjailijat lukivat itselleen merkityksellisiä tekstejä. Erityisesti pidin illan isännän Kari J. Kettulan valitsemista Camus-katkelmista. Myös Sirpa Kähkösen esitys Viljo Kajavan runoista oli vaikuttava. Iltaan kuului myös musiikkia, Jussi Laukola soitti meille Bachia cembalolla. Jos olin jo päivälläkin onnistunut välttämään pahimman hälinän, tämä Tuomiokirkon iltatilaisuus rauhoitti viimeistään mielen.  Hienoa että messuohjelmaa on suunniteltu näin ennakkoluulottomasti erilaisten toimijoiden kanssa.

Kommentit

  1. Vaikka ohjelmat olivat eri, niin oltiin kuitenkin kuuntelemassa muutamaa samaa runoilijaa eri päivinä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo keskustelutilaisuudet missä kävit lauantaina olisi olleet tosi kiinnostavia, runokritiikit ja muutkin! Mutta minä olin siellä teatterissa, mikä oli kivaa tietysti sekin.

      Poista
  2. Kiitos paljon sinulle, Erja, järkkäilyistä ja seurasta. Kivitasku on muuten juuri tuollainen kuin kuvaat. Ja se kirkko, olipa erikoinen kokemus, mutta hieno ja samaa mieltä, arvostan toimijoiden yhteistyötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kestä kiittää, ilo oli kokonaan minun puolellani. Niin kuin kerronkin, olen vähän kade teidän helsinkiläisten perjantaimiiteistä, oli tosi kiva nähdä teitä välillä täälläkin.

      Poista
  3. Ihanaa lukea näitä Turun kirjamessukuulumisia, kun en päässyt itse osallistumaan! Selja Ahavan ja Koko Hubaran haastatteluja haluaisin minäkin kuunnella, ehkäpä Helsingin kirjamessuilla sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, eivätköhän se sielläkin ole mukana.

      En ole vielä ihan varma pääsenkö itse tulemaan Helsinkiin, mutta jos, niin toivottavasti nähdään siellä!

      Poista
  4. Minua kyllä harmittaa, etten ehtinyt sinne hienoon tekstiretriittiin ollenkaan! Ensi vuonna sitten? Idea on kuitenkin ihan ohittamaton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekstiretriitit on ihan mahtava idea, tekee melkein mahdottomasta mahdollista! Vaikea on yhdistää ajatusta rauhallisesta hetkestä messuihin, mutta niin vaan semmoisiakin nyt löytyi.
      Aika tiukasti ne kirjailijat pitäytyivät lukemisessa, keskustelukin olisi ollut mukavaa. Mutta ehkä tilaisuuksista tulisi sitten liian suosittuja ja niiden rauhallinen luonne menetettäisiin.

      Tänä viikonloppuna ovat sitten Helsinginkin messut, tekisi mieli mennä, mutta en taida sittenkään ehtiä. Olen kasannut itselleni niin paljon kaikkea kivaa tekemistä täksi syksyksi että välillä meinaa tulla ihan ähky, pakko rauhoittaa joku viikonloppu. Mutta luen sitten tarkkaan bloggareiden juttuja messuilta, sehän on melkein kuin olisi itse mukana :)

      Poista

Lähetä kommentti