Lempivaatteita / Lotta Jansdotter


Kuinka monta mekkoa saa tehdä samalla kaavalla? Minulla alkaa olla jo aika monta tunikaa ja hellemekkoa tästä Lotta Jansdotterin ompelukirjasta. Housujakin on jo kahdet, mutta innostus ei osoita minkäänlaisia laantumisen merkkejä.

Tämä opas on minulle aivan täydellinen, ohjeet ovat helppoja ymmärtää ja mallit juuri sellaisia selkeitä ja minimalistisia joista pidän. Ei mitään kruusauksia tai kiristyksia, vaan suorat linjat, väljyyttä sen verran kuin liikkumiseen tarvitaan, ei turhia nappeja tai vetoketjuja. Aivan ihania vaatteita, ja kun kangaskaupasta löytyy toinen toistaan herkullisempia kuoseja, aion tässä syksyn kuluessa yksinkertaisesti vain siirtyä paksumpiin kankaisiin ja jatkaa muuten aivan samoilla linjoilla.

Kirjassa on paljon inspiroivia kuvia. Jansdotter käyttää malleina omia sukulaisiaan ja ystäviään, kaiken kokoisia ja ikäisiä naisia. Mallien esittely etenee tarinana, kirjan selailu on viihdyttävää vaikkei ompelu kiinnostaisikaan. Silti mallit ja ohjeet on helppo löytää hyvän sisällysluettelon ja sivujen erottuvien layouttien avulla.

Ohjesivut on sijoitettu kirjan loppuun ja ne erottuvat muista myös kellertävän pohjavärinsä vuoksi.  Ohjeita on sekä kuvallisina että teksteinä, alkaen kaavojen sijoittelusta kankaalle pieninpienkien yksityiskohtien tekemisen tarkkaan selostukseen, jokainen kankaan kääntäminen, poimutuksen kiristäminen ja ompeleen auki silittäminen on selitetty.

Kirjan takakanteen on kiinnitetty tasku kaava-arkeille. Kaavoja on kolmen eri pituiselle hameelle, kahdelle eri mittaiselle takille, shortseille ja housuille, topille ja hellemekolle, paidalle, tunikalle ja kaftaanille sekä neljälle erilaiselle laukulle. Lisäksi kirjassa on ohjeita kangaskoruihin, tupsupipoon, rannekkeisiin ja tilkkuhuiviin.

Olen ollut todella tyytyväinen tähän kirjaan. Joskus parikymmentä vuotta sitten turhautuneena lupasin, etten enää koskaan pilaa yhtäkään kangasta. Tarkoitin sillä ompelun lopettamista, kun niin usein suuren vaivan jälkeen oma tekemä vaate aina oli kuitenkin jotenkin omituinen eikä istunut ja jäi sitten käyttämättä.  Tämä kirja sai taas innostumaan, ja mikä ihmeellisintä, olen pitänyt myös tuon lupauksen! Näillä ohjeilla en ole vielä epäonnistunut kertaakaan.


Jansdotter, Lotta: Lempivaatteita
- ompele helpoilla kaavoilla luottovaatteet ja asusteet

Lotta Jansdotter Everyday Style, suom. Jenna Pahlman
Valokuvat Jenny Hallengren
WSOY 2017, 160 s.


Kommentit

  1. Kiitos vinkistä. Tämä pitää hakea kirjastosta tutkittavaksi. Jos on sopiva minullekin, ostan omaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kannattaa. Ihan samoin tein minäkin, työkaveri oli lainannut, minä pistin varauksen ja kun eka mekko oli niin ihana, ostin oman kirjan. Ei ollut kalliskaan, jotain kahden-kolmenkympin välillä. Kirjassa on myös mittataulukko, mutta mallit ovat sillä lailla väljiä, että mahtuu vähän
      taulukkomittoja leveemmällekin takapuolelle.

      Poista
  2. Kiitos vinkistä! Mulla olis kone mutta uskallus uupuu, josko tän kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskalla vaan! Lainaa kirjastosta ja kokeile esim. just tuo tunika, se on yksinkertainen ja tosi mukava vaate.
      Minä olin silloin parikymmentä vuotta sitten niin turhautunut, että annoin kaikki koneetkin pois. Nyt mulle on tulossa Verkkokaupasta saumuri, ja ompelukonekin on valmiiksi katsottuna, ostan sen sitten kun tytär haluaa koneensa takaisin itselleen.

      Poista
  3. Hienoa!
    Minä testasin näillä kaavoilla paitaa, mutta se oli aivan liian lyhyt. (Mulla on kaikki sääriin tarkoitettu pituus lipsahtanut selkään...) Onneksi käytin kankaana miehen vanhoja työpaitoja, joten rahallista tappiota ei tullut.
    Tunikaa aion kyllä kokeilla, jahka ehdin. Kivoja tunikoita ei ole oikein kaupoissakaan osunut silmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se tunikan kanssa samalla kaavalla tehtävä pusero ainakin on aika lyhyt, varmaan pidennän vähän jos teen sen. Nuorempana tykkäsin kyllä just tuollaisista, mutta nykyään, jostakin syystä, kaikki vaatteet tuntuu turvallisemmilta kun helma menee reilusti alemmas.
      Mitäs jos leikkaat vielä lyhyemmäksi ja jatkat vaikka eri kankaalla? Tee sama hihoillekin, niin näyttää että olet oikein suunnitellut semmoisen paloista kootun kokonaisuuden!

      Poista
  4. Kiva mekko, oletko tehnyt ite? - kommentti on semmoinen vitsi jonka muistan omilta nuoruuden ompeluajoiltani. Jossain vaiheessa kuvittelin, että ompeleminen on ihan helppoa. Kuvailet tätä kyllä niin houkuttelevasti että saatan vaikka langeta uudelleen. Ei nappeja, ei vetoketjuja kuulostaa just mulle sopivalta..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompeleminen vaatii sellaista kärsivällisyyttä, mitä mulla ei luonnostaan ole ollenkaan. Jotenkin perverssisti sitten kuitenkin nautin siitä, kun hillitsen itseni rynttäämästä kaikkea nopeasti kasaan, vaan harsin ja harkitsen, mittailen ja sovittelen, jopa puran!
      Mutta on siinä kyllä sekin, että tämän kirjan mallit on oikeasti simppeleitä. Ja jos malttaa vielä lukea ohjeet, niin on kyllä aika varmaa että onnistuu.

      Poista

Lähetä kommentti